Tuntipostaus kera uutisten

Kirjoitettu torstaina.

Alku-uutiset, jotta tiedätte mistä tässä tuntipostauksessa on kyse; No, mä nyt sitten ihme ja kumma pääsin siihen estetehoryhmään, jeiij! Ryhmään otettiin siis hakijoiden joukosta kuusi henkilöä ja oon tosi ilonen että pääsin. Tää tietää paljon lisää estetreeniä ja kunnolla kehittymistä, oon nii happyhappy ! Tunti on siis torstaisin neljästä viiteen (tänää oli eka kerta, wouu) ja niitä mun käsittääkseni järjestetään kerran kuussa. Näin ollen tiputan pois tuon mun "poni"estevalkan, ja sen sijaan käyn tuolla ja saatan ottaa muutamia esterataharjotuksia siihen päälle, jos estetreeniä kaipaan. :)

Tänään oli nyt tosiaan siis tuo eka tunti ja voisin kuvailla tuntia sanoin rajojen rikkomista ja onnetonta sähläilyä. Hevosena toimi vähän liiankin tutuksi tullut Londa.

Tavoite 1: Lyhyet jalustimet. Tämä tavoite saavutettiin, mutta se tuntu kyllä ihan kauheelta. :D Pohkeisiin teki kipeää kevyessä istunnassa istuminen, mikä helpotti seuraavan tavoitteen saavuttamista.

Kuviksi tulee nyt tällasia havainnollistavia jostain kahden vuoden sisältä.

Ei tän mittasia jalustimia enää, vaikka kuinka miellyttävää ja helppoa se olisikaan.

Tavoite 2: Istu satulassa. En halua enää keikkua jalustimien varassa tyhmän näköisenä näiden mun pitkien jalkojen kanssa vaan oppia istumaan satulassa. Sillon pystyn vaikuttamaan paljon enemmän hevoseen ja hallitsemaan ja kontrolloimaan sitä varsinkin istunnalla paremmin. Tosin sitten tuleekin eteen uusi haaste; en jäisi liikaa työntämään tai puristamaan vartalolla. No, siinäpä tavoite ensi kerraksi!


Ei tämmöstä keikkumista enää turhaan.

Tavoite 3: Ratsasta eteenpäin. Tämäkin saavutettiin! Tällä kertaa Londa oikeasti liikkui eteenpäin ja uskalsin ratsastaa rohkeasti.


Ei tällaista hiipimisvauhtia. Londan erityisosaamista...!

(Tavoite 4: Lyhyet ohjat. Vaikka tämä olikin vain tämmönen "lisätavote", se osottautu itse asiassa kaikkein haastavimmaksi. :D Toki luistavat fleecekäsineet ei ehkä ihan aja asiaansa ratsastushanskoina, mutta myös mun alati avautuva nyrkki oli osasyynä tähän. Ja sitten kun Londa vielä vähän "ottaa nokkiinsa" jos pitää liian lyhyttä ohjaa ja jännittyy ja silleen, niin ei sekään nyt kauheasti auttanut. Ei siis ole vikaa hevosessa, en vaan osaa ratsastaa sitä rennoksi, jolloin käy näin. :D Mutta kyllä ne ohjatkin keräyty sieltä välillä oikeaan mittaan!)


Eikä tällasia ohjia. Tai muutenkaan yhtään pitkiä, vaikka se niin helppoa olisikin.

Tunnin kulku: Alkuverkka löysällä ohjalla kaikissa askellajeissa. Sen jälkeen "kontrolliin otto", mikä tarkoitti muilla ratsastajilla hevonen peräänantoon, mutta mulla hevosen pää täysin toiseen suuntaan. Mulla meni koko toinen suunta siihen, että ei tullut yhtään mitään ja turhauduin. NEGATIIVISUUSVYÖHYKE. Mä en vaan oikein millään voi iloita Londalla ratsastamisesta, ei vaan ole mun hevonen. Mä turhauduin jo silloin kun sain kuulla meneväni sillä, höh. Mikä ei siis lisännyt jo puutteellista yhteistyötämme ollenkaan. NEGATIIVISUUSVYÖHYKE PÄÄTTYY. Loppujen lopuksi Londakin alko rentoutumaan ja menemään ihan ok.

Verkkahypyt tultiin ristikolle ja okserille (jota ennen oli neljän askeleen päässä puomi) ja itse asiassa kaikki näistä suju ihan tyylipuhtaastikin. Londa kyllä oiko ihan älyttömästi tai oikeastaan se lähti vaan kiihdyttämään sisäänpäin ja kerran kai "säikähtikin". Varmaan turhauttavin piirre tässä hevosessa. :D No, ainakin oli sitten imua esteelle, mikä on varsin hyvä juttu.

Sitten alettin tulemaan lyhyttä rataa pari kertaa ja esteetkin nousi ihan hyvän korkuisiksi. Oli kyllä ihan uus juttu mulle, en tosiaan tiiä millon oon viimeksi hypännyt ton korkusia. :D Eka kerta suju ihan hyvin, jumppasarjoille kääntäminen oli kyllä hankalaa, koska ne tultiin niin hassulla (tai no ennemminkin jyrkällä) tiellä. Ja sitten tuli toinen kerta... Eka yritys suju varsin mallikkaasti, vaikka ongelmat vaan lisäänty näillä jumppasarjoilla. Mun käskettiin sitten tulla jumppasarjat uudestaan ja mitä mä tein...... En muista tästä tilanteesta oikeastaan mitään. Tuli samanlainen effekti kun viime kesänä eräässä estevalkassa. Täysi blackout, mihin mä olin menossa, katoin vaan että tossa on este (tai se jumppasarja mikä mun itse asiassa piti tulla) VÄÄRÄSTÄ SUUNNASTA. Anteeksi mitä tapahtu. Huusin sieltä selästä itsekin että mitä ihmettä just tapahtu ja häpesin kyllä silmät päästä. EI, EI EI. RONDY MITÄ SÄ MENIT TEKEMÄÄN. Opettajan turhautuneisuuden kuuli kyllä äänestä ja oh god.... No eikun uudestaan ja muutaman yrityksen jälkeen pääsin piinasta. Nyt vaan koitan unohtaa ton hetken kokonaan ja pyyhkiä sen mielestäni, jotta voin ensi tunnille mennä stressaamatta.

Mutta olen tuntiin varsin tyytyväinen, tehtävät oli kehittäviä, ratsastajat osaavia ja mitään turhia sähläyskatkoja ei tullut (nimimerkillä MITÄ MENIN TEKEMÄÄN) ja no, täytyyhän sekin mainita että kiva oli päästä hyppäämään korkeampaa. Tuo "rajojen rikkominen", jonka mainitsin alussa, liittyikin tähän aiheeseen. Nimittäin musta tuntuu, että se viimenen okseri, minkä hyppäsin taisi olla metrin tai jopa ylikin, en jäänyt laskemaan. Ainakin reippaasti isoin Lepuskissa menty ja saattaa olla kaikkein isoin este, minkä olen ylittänyt. Enkä sano että se nyt olisi mikään mahtava tai isokaan asia, mutta oli se mulle semmonen uusi ja "jännittävä" juttu.

Laitetaan nyt vähän videota viime hyppykerrasta tällä! Toivon tosiaan, että meno oli ihan erinäköistä.. :D

Ja toinen juttu, josta oon ehkä enemmän huolissani.. :D Mulla loppuu siis ensi jaksossa keskiviikkosin (kas kummaa kun sattu sille päivälle just...) neljältä, enkä näin ollen pääse omalle tunnilleni ainakaan kahteen kuukauteen (saa nähdä miten vitosjaksossa on tämä, mutta jotenkin epäilen pahinta). No, tilalle on siis hommattu uusi tunti. Pääsen nimittäin tallin omistajan tunnille (jossa myös itse asiassa äitini ratsastaa) ja kyseessä on siis korkeatasoinen kouluratsastaja, jonka puheistakaan mä en kauheasti ymmärrä mitään. Vähän hirvittää mennä sinne säheltämään muiden äitini ikäisten joukkoon (ainakin tämän päivän näytön perusteella, jos yhtä hienosti menee..) tekemään tehtäviä, joita en ymmärrä, mutta ei sitä muutenkaan voi kehittyä. Todella innoissani siis olen ja erittäin mielenkiinnolla odotan kyseistä tuntia. Älkää siis ymmärtäkö näitä puheita väärin, tää on ihan uskomaton mahdollisuus kehittyä huippuvalmentajan silmän alla! Ekat tunnit taidan kuitenkin vaan pysyä poissa muiden tieltä ja tarkastella niiltä, mitä kuuluu tehdä.. :D