Viimeistelytreenit ja pakkaamista

Tänään suuntasinkin sitten kahdeksitoista tallille, jossa me alotettiin käymällä läpi mitä piti tehdä. Tarkoituksena oli siis pestä hevoset ja kerätä pakkauslistalla olevat tavarat jokaisen hevosen omiin Ikea-kasseihin. Me Rasmuksen ratsastajat alotettiin kamojen pakkaamisella ja löydettiinkin itse asiassa kaikki tarvittava siinä 45 minuutin sisällä. Sen jälkeen olikin hevosen pesu, jossa mä toimin hevosen pitäjänä ja syöttelijänä sen kuivuessa. Pesun jälkeen pyörin edelleen vähän ympäriinsä ja sainkin tehtäväksi tiskata jotain ämpäreitä, astioita yms. Siinä olikin sitten jo vierähtänyt semmoset kolmisen tuntia ja alko olla aika valmistautua tunnille, jonne onnekseni sain sen Rasmuksen.

Siitähän on nyt semmoset mukavat kolme viikkoa, kun viimeksi olin tolla hevosella mennyt, mutta ei se kyllä näkynyt oikeastaan ratsastuksessa. Tunnin teemana oli yksinkertaisesti hevosen suoruus, mikä oli ihan hyvä juttu, koska Rasmus painaa tosi usein minne sattuu. Sain paljon kommenttia mun levottomasta kädestä ja siitä, ettei Rasmus pysty sitten tukeutumaan siihen ja painuu täten luotiviivan alapuolelle. Se olikin sitten pääsääntösesti ainoo asia, mihin kiinnitin huomiota koko lopputunnin aikana. Teimme siis koko tunnin tehtävää, jossa toiselle pitkälle sivulle tuli voltit ja toisella pitkällä sivulla sai sitten tehdä siirtymisiä yms omaan tahtiin. Volteilla pidettiin hevoset vaan ihan suorana, eikä taivuteltu oikeestaan ollenkaan. Rasmus paino edelleen sinne tänne, mutta kyllä se sieltä välillä paranikin! Laukannostoissa koinkin suuren valaistumisen, koska ne laukannostot ovat olleet aivan kamalia ja oon miettinyt, että niistä ei tuu mitään. Opettaja antoi ihan yksinkertaiseksi ohjeeksi hellittää sisäohjasta ja ta-daa! - nosto oli tosi hyvä ja hevonen pysy rentona. Tunnista jäi hyvä fiilis, että ihan positiivisin mielin kisoihin. 

Voi hyvä luoja, mitähän mä tässäkin touhuun? Oi niitä aikoja kun osasin istua.. :D Mut takajalat!!!

Tunnin jälkeen oli vielä nopea palaveri ja puunattiin hevosten kamat edustuskuntoon. Huomenna tavataankin tallilla sitten puoli kahdeltatoista, pakataan loput tavarat ja kahdelta sitten nokka kohti Takkulaa. Sieltä tuskin tuun postailemaan (ehkä jotain kännykkäpäivitystä korkeintaan), joten seuraava kunnon postaus onkin sitten kisapostaus!

Kesäpäivien ratsasteluja

Nyt on ainakin hellettä riittänyt ihan kyllästymiseen asti...! Vaikka muuten tää lämpö onkin ihan kiva, niin ratsastusten kannalta se ei ole ihan niin kiva. Olin Audalla eilen ja tänään, enkä kyllä päässyt kuumuudelta välttymään. Eilen menin alkuun maneesissa vähän aikaa ja sen jälkeen menin pellolle ratsastamaan. Pellolla Auda oli taas tosi innokkaana ja sitä oli vähän haastava ratsastaa, koska a) siellä oli jäätävästi ötököitä, joita Auda yritti jatkuvasti paeta kipittämällä ja b) sillä oli tosiaan hirveesti energiaa ja suurimman osan omasta energiasta käytin vaan sen pidättämiseen. :D Liikettä siis ainakin löyty, mutta varsinkin ravi jäi tosi kiireiseksi, minkä huomaattekin videolta. Laukassa se vei mua ihan 6-0 (vaikkei siltä välttämättä näytäkään). Kivaa kuitenkin oli ja tulihan sieltä hyviäkin pätkiä! :) Tänään menin vaan maneesissa ja kertasin vähän noita mun tuntsariratoja, joista se A-merkki on mun mielestä ihan kamala. Täytyypä toivoa etten pääse finaaliin.

Tänään oli vielä illalla korvaustunti Lepuskissa ja sain sinne yllätyksekseni Jollyn. Siitä olikin jo vähän aikaa, kun mä olin sillä viimeksi mennyt ja oli kivaa vaihtelua päästä ratsastamaan jollain muullakin kun Rasmuksella, Bonolla tai Pik Leonilla (jotka on vähän niiku jumiutuneet mun vakkareiksi..). Jolly oli mennyt jo yhden tunnin aiemmin, joten se oli kivan vertynyt jo alusta asti. Käynnissä se tuli ihan hyväksi jo alusta asti, ravissa oli pikkasen hakemista. Ei kuitenkaan niin paljon kun yleensä, ja se oli yllättävän rento jo alusta asti, vaikka onkin yleensä semmosta jännittäjä tyyppiä. Menimme oikeastaan koko tunnin samaa tehtävää: keskihalkasijalle, jolla tehtiin siirtymisiä ja siitä sitten suuntaa vaihdellen uralle ja uralla voltit (+ siirtymisiä). Muuten tää tehtävä oli tosi kiva, mutta laukkaamaan me ei kyllä päästy kun tosi lyhyitä pätkiä, höh. Jolly vaikutti laukassa kivalta ja siitä olis varmaa tullut tosi hieno, jos olis päässy vähän työstämään! 

_KAMALA_ tuoli-istunta. Miten on ees mahollista istua noin rumasti?! :D

Pääosin tunti suju siis hyvin ja sieltä tuli jopa lähes enemmän hyviä kun huonoja pätkiä! Loppuraveissa Jolly oli jo tosi rento ja vastoin omia periaatteitaan, se jopa pikkasen venytti eteen ja alas, whii. Siitä onkin pitkä aika, kun ton hevosen kanssa olisi oikeasti mennyt näin hyvin, siis vieläpä ilman gramaaneja, haha. Nyt voinkin tyytyväisin mielin taas palata huomenna Rasmuksen (ainakin luultavasti, eihän sitä tiiä) selkään vähän kattomaan, mites sen kanssa sujuu nyt lähes kolmen viikon tauon jälkeen. Huomenna on tulossa muuten pitkä päivä tallilla; kahdeksitoista menen sinne pakkailemaan kamoja, pesemään heppoja, palaveroimaan (onkohan toi sana?) yms. Neljältä onkin sitten oma rida ja illalla sitten vasta kotiin. Ja torstaina (ylihuomenna!!) onkin sitten kahdelta lähtö kohti Lahtea. Lähtölistat perjantaille onkin jo ilmestyneet ja mun oma lähtö on onneksi vasta n. 14.50. Ensimmäinen lähtö meidän porukasta on kai 9.45, joten ihan mielettömän aikasin sitä ei tarvitse herätä (pahimillaan jonkun lähtö olisi voinut olla kahdeksalta). Nyt alankin sitten tästä vähitellen panikoimaan viettämään hermolepoa Frendien parissa.

Onko joku muu tulossa tuonne tuntsareihin kisaamaan/katsomaan/hoitamaan/kannustamaan?

Kuulumisia

Pahoittelut pitkästä tauosta (mihin se kaksi viikkoa oikein vierähti?), mutta tällä kertaa mulla on oikeasti varsin hyviä syitä, haha! Edellisviikko vierähti Rautalammilla rippileirin merkeissä, joten sieltä en oletettavastikaan postaillut. Tällä viikolla sen sijaan en ole saanut mitään materiaaleja yhdestäkään ratsastuskerrasta, ja itse inhoan materiaalittomia postauksia (jonkalainen tästäkin on pääsääntöisesti kyllä tulossa...). Audalla olen tosiaan mennyt nyt keskiviikko, torstai & perjantai, kerran ilman satulaa ja pari kertaa satulalla. Audallehan tuli ummetusähky mun ollessa riparilla, joten se joutui viettämään kolme neljä päivää klinikalla ja on nyt siksi vähän jäykässä ja laihassa kunnossa, voi parka. :( Kaikki kengät on kuitenkin jalassa ja se ei onnu ollenkaan, joten ratsastamaan pystyy suht normaalisti. Kevyemmin olen joka tapauksessa mennyt, eikä mikään megatuuppailu olekaan oikein kumpaakaan houkuttanut näiden älyttömän kuumien päivien aikana. 

Rannalla on tullut vietettyä useampikin päivä // Riparimaisemia

Perjantaina ratsastin jo vähän ehkä 'raskaamman' treenin, tosin se taisi olla enemmän raskasta mulle kun hevoselle. :D Menin siis maneesissa (koska ulos olisin paahtunut) neliöllä, noin puoli metriä irti urasta. Ihan yksinkertaisesti menin vain suoraa uraa ja neljä kulmaa. Päässä hoin samaa kaavaa koko ajan "valmistele kulma, aseta, taivuta, suorista, rauhotu, valmistele kulma, aseta, taivuta, suorista rauhotu...", joskin tahti oli huomattavasti nopeampi, kun mitä edes kykenin mielessä lausumaan. Tässä olikin jo ihan tarpeeksi haastetta, koska neliö oli aika pieni, mutta Auda alkoi oikeasti keskittymään tosi kivasti ja tuli tosi hyväksi! Tämän jälkeen käväisin vähän estepellolla laukkailemassa ja ravailemassa rennosti, pikkunen oli ihan innoissaan. Parka luuli pääsevänsä hyppäämään... :D Siellä se joka tapauksessa liikku tosi letkeesti ja pirteesti eteenpäin, vaikka paikka olikin ihan täynnä sen inhoamia paarmoja ja ötököitä (jotka muuten puri mut täyteen punasia paukamia, ihanaa).

Mun toisen saappaan vetoketju hajosi muuten tossa torstaina (mitä oonkin odottanut tässä viimeset puoli vuotta), mutta vietiin ne suutarille ja nyt ne kerkeää tulla korjatuiksi ennen tuntsareita. Jotka on muuten ens viikolla, apua!! En ole vieläkään kerennyt edes vilkaisemaan mun finaalirataa (joskaan en ole niin optimistinen, että olettaisin sinne pääseväni, mutta ehkä sen opettelu taitaisi kuitenkin olla ihan hyvä ajatus) ja muutenkin oon mennyt Rasmuksella yhteensä ehkä sen kuusi kertaa, mikä on melkosen vähän. Noh, ei se niin vakavaa ole! Vaikka tokihan mä menen sinne sillä ajatuksella, että haluan pärjätä ja edustaa meidän ridakoulua parhaalla mahdollisella tavalla, mutta ei se ole se reissun idea, eikä se siihen kaadu, jos nyt huonosti menee. Meidän hevoset pääsee niin harvoin pois omasta kotitallista (tuntsarit on ainoa reissu, mikä tuolta tehdään), että meidän lähtökohdat tuntsareihin on paljon paljon huonommat, kun mitä monilla muilla, jotka pääsee ympäri vuoden kisaamaan. Siksi on huikea saavutus, jos pystyy edes omalla tasollaan ratsastamaan. Mutta juu, eipä mulla muuta, ehkä ensi viikolla sitten taas kunnon postausta!

Koulurataharjoitus ja Muru-poni

Hihi, pääsinkin tänään ensimmäistä kertaa lähes vuoteen kipuamaan ponin (ja vieläpä jokseenkin pienen sellaisen) selkään koulua tuuppaamaan. :D Kyllä ne hevoset on silti enemmän mun juttu! Joka tapauksessa, palataanpa ensiksi eiliseen koulurataharjoitukseen Rasmuksella. Mullahan olikin ollut tässä taas vähän taukoa tuolla hepalla menemisestä, eikä tosiaan ollut tehnyt erityisen hyvää... Koulurataharjoitus oli siis ihan tavallinen valmennustunti ja lopuksi sain ratsastaa sen helppo B:0'n, jonka tulen menemään tuolla tuntsareissakin alle kuukauden päästä?! Ratana se on mun mielestä ihan kamala ja tuottaa vaikeuksia kyllä kaikilla osa-alueilla. Noh, ainakin osasin sen jo valmiiksi lähes ulkoa, joten eipä tarvitse sitä stressata!

Valmennus aloitettiin menemällä noin kahdentoista metrin kokoisilla volteilla rentoa ja reipasta käyntiä. Ongelmia sen kuin tursusi, jo käynnissä. Rasmus painoi sinne sun tänne, ei liikkunut tarmokkaasti eteen tai rikkoi, eikä asettunut ja taipunut kunnolla. No, eivät ne asiat sitten raviin siirtyessä (ja suoralle uralle mennessä) paljoa enempää parantuneet. Teimme omaan tahtiin ympyröitä päätyihin ja keskelle. Aiemmin mainitut ongelmat toistuivat ravissa ja jotenkin iski turhautuminen, kun ei mikään asia tuntunut menevän läpi. Halusin kaiken täydelliseksi nyt ja heti, mutta tietenkään sitten yksikään asia ei onnistunut. Tää taitaa vähän olla mun heikko kohta, en vaan voi sietää jos asiat ei onnistu ja sitten en malta korjata niitä kaikkia rauhassa. Laukka oli aivan yhtä hankalaa kuin aiemmilla kerroilla, liikaa kädellä korjatessani se meni usein sellaiseksi ihmeelliseksi nelitahtiseksi söhellykseksi ja loppujen lopuksi en edes tiennyt mitä mä haluan. Lopputunnista tehtiin vielä muutamat keskiravit (umpiväsyneellä ratsastajalla ja hevosella), eikä sieltä nyt kauheasti mitään irronnut.

Käyntitaivutteluja pidemmällä kaulalla

Tää kertookin luultavasti paremmin tunnista kun yksikään näistä muista kuvista...

Keskiravi, jaa että mikä niin?

Tälle 'harjoitusradalle' en siis mennyt kovin hyvillä mielin. Alkuun pyöriessäni siellä 'ratakentällä' sain suht hyvän touchin hevoseen ja pääsin semmoiseen mukavaan kisamoodiin. Alkutervehdykseen olin tyytyväinen siihen asti kunnes tervehdin ja opettaja avasikin suunsa. "Ota hevonen avuille ennen kuin tervehdit." Siinä sitten hätäsesti väänsin hepan pään alas ja jatkoin rataa. Opettaja päätti siis antaa radan aikana neuvoja, mikä sai mun pasmat ihan sekaisin. Mulla pyörii mielessä radan aikana niin paljon asioita, etten tosiaan olisi kaivannut siihen enää kolmatta pälpättävää suuta (mun mielessä pyörivien Helppo B:0'n tiet ja Mitähän opettaja käskisi tässä tehdä -ääniraitojen päälle). Niinpä mulla meni vähän koko radasta kaikki ohi, kun en tiennyt mihin keskittyä, ja se menikin sitten ihan sähläämiseksi. Keskiaskellajeja nyt ei erityisemmin irronnut, volteilla taivutin liian vähän ja tuli kerran jopa väärä laukka ja rikkokin. Hmph, näillä tunnelmilla sitten vaan tuntsareihin... Sain opettajalta aika pitkän loppupalautteenkin (josta en muista yhtikäs mitään) ja positiivista tossa oli kuulemma se, että hevonen liikku eteenpäin. "Kyllähän sä tolla radalla jo jotain prosentteja saisit." Awesome. Just awesome.

Mä oikeesti yllätyin, että nää molemmat pysähdykset oli tasan?! Tuntu ihan kamalilta, mutta jaa...

Keskiraviiii... Ei lähe :D Yritys on kova!

Keskilaukkaa irtosi ehkä vähän paremmin, mutta sitte muoto valu ihan pitkäksi ja matalaksi, höh

Loppuanalyysiä kuuntelemassa, tuima ilme!

Siirrytäänpä sitten tähän päivään (joka nyt ei tuonut mukanaan mitenkään erityisen positiivisia yllätyksiä, mutta...), jolloin lähdin tallille liikuttamaan Audaa ja Murua. Audalla irtosi toinen etukenkä tässä viikko sitten ja kavio oli kulunut niin lyhyeksi, että se vähän arkoo sitä. Niinpä tarkoituksena olisi ollut mennä pelkkää käyntityöskentelyä ja kokeilla ontuuko se ravissa. Suunnitelmat menivätkin sitten uusiksi, kun Auda olikin päättänyt repiä oikean takakenkänsä irti. Miten se on edes mahdollista? Audalla on muutenkin vähän heikot kaviot, joten tämä kenkien irtoaminen ei nyt varsinaisesti auta asiaa. Cajuskin (joka siis kengittää tuon) oli kisamatkalla, eikä sille saanut tehtyä juuri nyt mitään, niin hevonen vaan takasin tarhaan. Kaikki peukut pystyyn, että toi lähtis tosta nyt paranemaan ja kaviot vahvistuis!

Meninkin siis pelkästään Murulla, 4-vuotiaalla (haha, itse asiassa vielä 3v, täyttää vasta "virallisesti" 25. pv) 143cm korkusella ponilla. Olin jotenkin mieltänyt sen paljon pienemmäksi, mutta ei se sitten tainnutkaan olla ihan niin pieni. Sitten vaan tiedoksi niille, jotka ajattelivat mainita kuinka pitkä tai iso mä olen tuon selkään, niin enhän mä tätä ponia vuokraa, kunhan nyt vaan tässä pari kertaa meen. Tiedostan asian siis itsekin, mutta ei se paljoa haitannut ratsastusta, kun menin vaan kevyesti. Ratsastin siis lähinnä vaan askellajit läpi ympyröillä. Hauska poni kyseessä, ravi oli tosin vähän ehkä kipittävää ja jonkin verran epätasaista menoa oli, mutta olihan tää tosiaan vasta eka kerta, kun sillä menin. Ihan magee poni kuitenkin!

Ei se kaikki nyt niin vakavaa ole, ton ponin laukka oli vaan niin hauskaa :D !

Loppuraveja

Tekstistä päätellen (etenkin tuosta Rasmus -osasta) mulla on vakava asenneongelma, mutta ei mulla ole hevosia kohtaan asenneongelmaa, vaan itseäni. Hevoset on aivan mahtavia ja osaavia ja vaikka mitä, mutta kun jotenkin raivostun aina ittelleni. Pitäisi vaan osata rauhottua ja keskittyä ja kuunnella opettajan ohjeita. Ehkä sekin olisi helpompaa, kun mielessä ei raivoa semmonen "Mitä ihmettä sä idiootti touhuat, ethän sä osaa yhtään mitään, yritä nyt edes" -perfektionisti-minä. Pitäisi varmaan vähemmän painostaa itteäni ja tyytyä siihen, että en mä nyt kaikkea voi osata. Vielä. Siiinä se silti taas on ja muistuttaa mua, mutta kaikki ajallaan, vai mitä?

ps. Oon muuten huomenna menossa kuvailemaan taas Dumiin, onkos jotain muita tulossa?

Hunter lajiesittely

Hunter on siis esteratsastusta, mutta eroaa tyypillisestä aikaesteratsastuksesta. Tätä lajia ei esiinny ollenkaan Euroopassa, vaan se on ainoastaan pohjoisamerikkalainen laji. Kaikkein eniten tätä voisi varmaan verrata tyyliesteratsastukseen. Erona tyyliesteratsastukseen tässä on se, että ratsastajaa ei arvostella ollenkaan. Kaikki huomio on hevosessa ja pääasia tässä lajissa onkin klasissuus ja tyylikkyys: hevosta pidetään pääosassa ja ratsastaja esiintyy mahdollisimman "huomaamattomana". Hunterhevosen täytyy olla rauhallinen ja tasainen ratsastaa - radalla ei saa näkyä ylimääräistä säheltämistä, hännän heiluttelua tms. Hevosen täytyy osata tehdä laukanvaihdot mahdollisimman helposti, nimittäin ilman niitä hevosesta ei voi tulla hunterhevosta. Tavallisen esteratsastajan silmään tää saattaa näyttää vähän jopa kömpelöltäkin (missä mä olenkin samaa mieltä), mutta toivon, että ymmärrätte lajin idean!

Varusteisiin kuuluu ratsastajalla vaaleat (useimmiten tommoset beiget) housut, kisatakki, kauluspaita, ja kypärä ja saappaat mahdollisimman yksinkertaiset. Ylimääräistä blingiä, kirkkaanvärisiä jalustimia tai heiluvia ponityttö-lettejä ei radoilla näy. Hevosten hännät ja harjat letitetään, ja muuten niiden varusteisiin kuuluu valkoinen, siisti huopa ja puhtaiksi kiillotetut suitset ja satula. Noissa kisoissa, mitä olin itse katsomassa, kaikilla taisi olla tuo D-kuolainrengas (suussa sitten kaikenlaista), mutta en oo varma onko se pakollinen. Yleisessä käytössä kuitenkin!

Radat on yleensä tosi yksinkertasia, ympäri kenttää laukkaamista. Muutamia linjoja ja sarjoja, joilla katsotaan saako ratsukko väliin oikean askelmäärän sulavasti. Joissain luokissa on toki paljon enemmän kääntämistä, jolloin tarkastetaan, että ratsukolla on kaarteiden ratsastus hanskassa. Radankävelyä ei noissa luokissa ole, vaan rata katsotaan ratapiirrustuksesta, johon on merkattu etäisyydet. Ratojen kuuluu olla tasaisia, mahdollisimman miellyttävää katsottavaa. Yksi paikka epäonnistuu - menetät oikeastaan kaikki mahdollisuudet sijoituksista. Todella pikkutarkkaa hommaa, mutta samalla täytyy ratsastaa siististi. Kieltoja ja hylkyjä yms. tulee, mutta toki harvemmin, koska nuo hevoset on niin hyvin koulutettu, että niitä ei pitäisi tulla. 

Arvosteluna näissä luokissa on siis tyyli ja pisteitä saadaan asteikolla 0-100. 80 pistettä on semmonen hyvä pistemäärä ja sillä yltää useinmiten sijoituksille. Luokkien korkeudet on yleensä 80-120cm, eli ei mitään erityisen pieniä luokkia. Suurin osa esteratsastajista alottaa aina tällä hunterilla ja siitä saakin erinomaisen pohjan esteratsastukseen, kun oppii keskittymään radalla muuhunkin kuin tiukkoihin kaarteisiin ja hulluun kaahaamiseen. Lajia voisi ehkä kuvailla "kouluratsastukseksi esteradalla", koska nimenomaanhan nää varusteet on samanlaiset kuin koululuokissa ja sama periaate kuin koululuokissa: esittää hevonen mahdollisimman hienona. Suomessa tämmönen laji ei varmaan toimisi, koska meiltä löytyy hyvin rajallinen määrä tommosia hevosia, ja muutenkin hevoskasvatus on aika pienimuotoista. Lajina erityisen turvallinen ja nuo hunterhevoset (joilla minäkin siis ratsastin tuolla Kanadassa) on tosi miellyttäviä ja kivoja ratsastaa!

Tässä vähän videota (youtubesta bongattu), jossa näkyy mun mielestä tosi hyvin tämä hunterin tarkoitus: tasaista ja siistiä menoa!

Mitä piditte postauksesta, selvisikö teille, minkälainen laji tämä hunter on? Jos jokin juttu ja kaivertamaan, niin kysykää toki. :)

Esitin siis oman tietämykseni asiasta (yritin ottaa toki mahdollisimman paljon selvää ennen tätä, mutta kaikkea en tiedä), joten jos jollain on enemmäkin tietoa niin saa kertoa!