Mäentaustan valmennuksessa pitkästä aikaa

Tällä hetkellä itellä on tosi hyvä (helpottunut) fiilis, vaikka koeviikko ei ole edes puolessa välissä, koska eilisen bilsan koe meni hyvin ja nyt on (ainakin melkein) vaikeimmat kokeet tehty. Niin ja mun muutaman päivän flunssakin on näköjään luovuttamassa jo!
Hyvä fiilis jäi myös torstaisesta valmennuksesta! :)

Pääsin siis Audalla vielä viimesen kerran estevalmennukseen, joka pidettiin siellä Melginien tallilla, missä Auda asusteli viime syksynä/talvena. Sillonhan kävin myös noissa Mäentaustan valmennuksissa (postauksiin tästä ja tästä) ja tykkäsin niistä tosi paljon, ja olinkin jo keväästä asti himoinnut päästä sinne. Audan loukkaantumisen takia ei onnistunut ja ne alko uudestaan vasta nyt syksyllä. Valmennuksessa alotettiin tyypillisesti perusteellisella verkalla, kokoamista käynnissä ja ravissa, pysähdyksiä, temponvaihteluita. Harjotusraviosuudet olivat jälleen aika järkyttäviä, koska turvaliivi + estesatula + Audan ravi eivät olleet hyvä yhdistelmä.. Ei se ehkä ihan niin kauheeta ollut kun vuosi sitten, mutta ei nyt mitenkään erityisen tyylikästäkään. Laukassa sama homma, laukkailtiin ympäri maneesia vähän isommassa laukassa ja sitten ympyröillä enemmän kokoamista.

Ensimmäinen verkkaestetehtävä oli samanlainen, kun mitä vuosi sitten tehtiin, eli pysty, jonka jälkeen piti ottaa käyntiin. Ensimmäisellä kerralla en saanut Audaan oikein mitään ponnekkuutta ja unohdin muutenkin koko alkutunnin hyppyjen aikana ratsastaa, joten Auda vaan kiipesi siitä yli puolikkaan raviaskeleen kautta. Käyntiin siirtymiset eivät tosin olleet mitenkään ongelmallisia. :D Toistimme tätä tehtävää pariin otteeseen aina vähän korotetumpana ja loppua kohden ainakin jotenkuten aloin saamaan langan päästä kiinni. Joka kerta tosin uudessa tehtävässä tuli samat alun ongelmat, kun kerta kaikkiaan unohdin vaan ratsastaa. Menimme siis erilaisia tehtäviä: sarjaa, kaarevaa linjaa tai yhdistelmiä eri esteistä.



Esteiden väleissä haettiin viime vuoden tapaan taas sitä semmosta rennompaa ja isompaa laukkaa, kevyemmässä istunnassa ja sitten vähän ennen estettä istuttiin alas ja tehtiin ne päätökset. Mulla meni koko alkutunti siihen, että hain sitä ratsastustyyliä ja muutenkin ylipäätään, miten niitä esteitä hypättiinkään. Audalla en ollut hypännyt sitten niiden Santa-Haminan kisojen, joten olin vähän hukassa. Meitä oli siinä vaan kaksi, joten ehdittiin kaikkien pienienkin juttujen jälkeen ottaa seis ja Mikko jakso tosi perusteellisesti joka kerta selittää mitä olisi pitänyt tehdä, mihin pyritään ja miksi. Mulle näitä taukoja tuli aika monta kertaa siinä alussa, kun onnistuin sössimään aina ekat kerrat. :'D Toisella kerralla ne jutut yleensä onnistukin sitten paremmin.



 Sitten kun vihdoin sain sen oikean touchin ja oltaisiin voitu ryhtyä hyppäämään enemmän, valmennus loppuikin kesken. Se huono puoli on tässä kun pääsen kaksipäiväisessä valmennuksessa ainoastaan ensimmäisenä päivänä, mutta kun eilen tosiaan oli se koe ja muutenkaan en varmaan olisi saanut hepalle kyytiä, niin ei olisi mahdollista. Loppua kohden alkoi tehtävät heti siis onnistumaan paremmin ja Mikkokin totesi siinä lopuksi, että "loppua kohden sä aloit löytämään sen mitä sä teet sen kanssa".

Laitoin väliin pätkiä noista kommenteista, mitä saatiin! Ihan viimesestä hyppypätkästä ei ole videota, mutta muuten tässä aika lailla kaikki

Oli tosi kiva kyllä päästä taas valmentajan silmän alle ja hyvä fiilis tosiaan jäi! Toivottavasti joku päivä pääsisin vielä Mäentaustan valmennukseen, noi on aina yhtä kivoja :)

Vaikeuksia vanhojen tuttavuuksien kanssa

En olekaan pitkään aikaan kirjoittanut normitunneista mitään ja suurimpana syynä on materiaalin puute. Toinen syy on vaan laiskuus. Itse olen sellainen henkilö, että joko en saa mitään aikaiseksi tai sitten teen jonkun asian tosi perusteellisesti. Tänäänkin koko aamun vaan makasin sohvalla ja katsoin jenkkinetflixistä löytyvää PLL'n neloskautta, mutta sitten päätin ryhtyä vähän järjestelemään mun pöytää, ja päädyinkin lopuksi imuroimaan mun sängyn alustan. Ratsastuksen jälkeen ajattelin kirjoittaa nopeasti puhtaaksi äikän aineen ja puursinkin vahingossa sen parissa semmoset kolme tuntia. Näin mulle käy usein ja siksi en saakaan montaa asiaa päivässä aikaiseksi ja koska blogi on ollut tärkeysjärjestyksessä aika pohjalla, ei mulla ole tälle jäänyt aikaa. Nyt kuitenkin päätin tulla jopa muutamien kuvien kanssa kertomaan, mitä ollaan touhuiltu!

Pari aikaisempaa kertaa olen mennyt Felixillä, eikä ne olleet ihan niitä kivoimpia tunteja.. Vaikka Felix itsessään ei herätä mussa negatiivisia tunteita niin jostain syystä ne tunnit ei vaan onnistuneet. Felix jäi hitaaksi ja itse päätin ratkaista ongelmaan vaan irrottelemalla sitä ohjasta ja käyttämällä ahkerasti raippaa. Nooh, ei siitä oikeen mitään tullut ja tällä viikolla sainkin Darian ja meidän oman opettajan ollessa sairaslomalla, oli tallin uusi opettaja meitä opettamassa. Daria on kyllä yksi kivoimmista hevosista tuolta, mutta viime kerrasta oli aika pitkä aika ja nyt se on ollut saikullakin tässä välissä, niin mua odotti vähän erilainen hevonen sitten ratsastaa. Ensinnäkin mun tavotteena oli saada sen etuosa ylös, koska se saikkukin oli johtunut sen etupainoisuudesta. No, ei tosiaan ollut se helpoin vaihtoehto... Daria olisi mielellään vaan painunut alas ja levännyt etujaloillaan, mutta en antanut sille siihen mahdollisuutta ja niinpä aika lailla koko tunnin sain tehdä töitä sen eteen.

Käynnissä Daria oli tosi epätasanen ja vastusteli. Teimme väistöjä, joissa oli tarkotuksena saada ulkojalka hyvin odottamaan, eli mentiin aika pienillä askeleilla. Tämä uusi opettaja oli ilmeisesti Darialla mennyt jonkin verran ja osasi siksi antaa hyvin yksilöllisiä ohjeita sen ratsastamiseen. Suurin ongelma oli kuitenkin jossain mun pään sisällä, kun en oikein saanut sitä paranemaan. Tehtävätkin tosin oli haasteellisia - väistö, jonka jälkeen laukannosto käynnistä. Erityisesti toi laukannosto ei onnistunut sitten ollenkaan, kun heppa jännitty ja lähti poikittelemaan ja nosti sitten lopulta väärän laukan.. Niin lyhyellä laukkapätkällä en edes kerennyt työstää sitä paremmaksi. Lopputunnista siirryttiin onneksi helpoille ympyröille ja pääsin työstämään sitä laukkaa enemmänkin ja siinä se oli ihan ratsastettava. Vaikeaa oli edelleen pitää se etuosa ylhäällä... Omasta istunnastani sainkin erikoisen ohjeen "hartiat alemmas ja eteenpäin". Rentouttaessani ne huomasin, että ne oli olleet aika jännittyneet ja korvissa, mutta yllättävämpää oli se, että mun piti työntää niitä edemmäs. Yleensä kun olen melkoisessa etunojassa ja lysyssä. Noh, ainakin olin keskittynyt siihen!

Menimme vielä hetken ravia pidemmän pätkän ja siinä sain taas tehdä töitä ja paljon. Kivan tasaseksi, pyöreeksi ja rennoksi en sitä kertaakaan saanut, mutta erityisesti kuvista päätellen päätavote onnistu: pää pysy ylhäällä! Siitä sitten seuraava tavote saada se pyöreäksi ja rennoksi. Toivottavasti saankin jatkaa sillä, jotta saisin taas vähän tuntumaa tohonkin hevoseen, joka oli sitten tammikuun muuttunut kyllä tosi paljon.

Hubertus

Lauantaina oli Leppävaaran tallin vuosittainen Juniori-Hubertus, johon pääsin mukaan Jollylla. Teemana oli metsä ja metsän henget, mutta itsellä ei yhtään nyt inspiroinut toi teema joten menin ilman sen kummempia koristuksia. Muutenkin oli jotenkin kauheen uupunut olo eikä ollut yhtään sellasta tyypillistä kivaa fiilistä (toki läpimäriksi kastuneet kamat ja muutenkin masentava sää saattoi vaikuttaa asiaan), mutta onhan toi aina kivaa normaalista poikkeavaa ohjelmaa! Kaikkien päästessä ratsujensa selkään me lähdettiin rauhalliselle maastokierrokselle opettajan johdolla. Hieman sateen jälkeen huonojen pohjien takia mentiin siis melko rauhallisesti, pari ravipätkää mahtui mukaan. Maastoreissun aikana ei onneksi enää alkanut satamaan, joten se oli varsin mukava reissu. Jolly oli suht innoissaan lenkin ajan ja roikuttiin koko ajana edellisen hännässä kiinni mun jatkuvista pidätteistä huolimatta. :D

Kuvista kiitokset Sara P.!

Maastolenkin jälkeen mentiin maneesiin (höh), jonne oli rakennettu tehtävärata. Kaikki menee tän radan siis pareittain ja aina nopeiten radan suorittanut voittaa ja pääsee jatkoon. Viime vuonna oltiin Jollyn kanssa tässä yllättävän hyviä ja päästiin tosi pitkälle, mutta nyt kyseessä oli teknisempi rata. Eli siis puomikuja - kavaletti - ämpäri tolpan päältä toiseen tolppaan - perunan kuljetus lusikassa (keskellä pysähdys) - loppussa alas selästä ja piti huutaa oma ja ratsun nimi. Puomikuja ja kavaletti menivät helposti, mutta ämpäri vähän jännitti Jollya, joten siinä menikin sitä aikaa sitten. Sain kuin sainkin sen ämpärin toiseen tolppaan, mutta koska peruna lusikassa -tehtävässä ei oikein voinut kiihdytellä niin jäätiin toiseksi meidät haastaneelle ratsukolle. Jolly oli ehkä vähän jännittyneempi tällä kertaa, joten ehkä ihan hyvä että saatiin näinkin nopeasti lopetettua meidän osuus ja pääsin talliin aikaisin valmistautumaan iltaa varten. 

Illalla oli siis vuorossa ruokaa ja ohjelmaa, jossa meidän viisi aivoa ei tällä kertaa olleet niin loistavia (puuttu se ruumis vielä!). Joka tapauksessa kiva ilta oli, vähän piristystä tähän rankkaan kouluarkeen! Nyt taidankin ryhtyä tekemään joko äikän ainetta, hissan oppimispäiväkirjaa tai matikan tehtäviä... Tänään onneksi ainoa vapaa ilta, niin kerkeän saada taas kaikki asiat hoidettua!

Järjestääkö teidän tallit/seurat erilaisia tapahtumia ja millasia? Entä mites teidän syksy lähtenyt käyntiin noin muuten? :)