Ihan ekana kiitokset kaikille edelliseen postaukseen kommentoijille (saa kommentoida edelleenkin!), oli kiva kuulla mielipiteitä. :) Ihan tavallisistakin tuntipostauksista pidettiin kovasti, joten tässä teille nyt sellanen sitten!
Palasin siis takaisin omalle vakiotunnilleni keskiviikolle. Oli se kyllä antoisa ja erilainen kokemus olla Heikin valmennuksessa, mutta oli se kiva päästä takaisin omaan tuttuun ryhmään ja nyt pääsenkin taas menemään eri hevosilla. Mulle oli jaettu Hovihar, lempinimeltään Keltsi (ettekä varmasti ihmettele mistä tämä on tullut), joka on itse asiassa yksi näistä kuudesta, joilla en ollut mennyt. Keltsi on mun silmään vaikuttanut suht helpolta ja semmoselta jotenkin yksinkertaselta, ja olihan se toki osaksi sitä, mutta pääosin tosi hankala ja hidas. Myös harvinaisen ärsyttävä kuvaa mun mielipiteitä tällä hetkellä siitä. En saanut sitä oikein koko tunnin aikana kunnolla läpi, ja erityisesti takajalat jäivät matkasta aivan kokonaan. Jalasta se ei millään meinannut mennä eteenpäin ja jos yritin raipalla edes hipaista, niin se sai hervottoman sätkyn. Tästä siis johtui se ärsyttävä -nimike.
Tunnilla menimme loivaa kiemurauraa, siirtymisiä, laukkaa uraa pitkin ja pysähtymisiä. Parhaiten näistä meni ehdottomasti laukkaosuus, jolloin sain hevosta edes jonkin verran rentoutumaan ja samalla jopa liikkumaan. Ravissa se hiipi ärsyttävästi ja naksutteli hampaitaan, mikä on tälle varsin tyypillistä. Ohjeeksi sain "pohkeella vaan eteenpäin". Voi kun olisikin ollut noin helppoa... Keltsillä kannukset olisivat varmasti paras vaihtoehto eteenpäin ratsastamiselle, mutta mä en oikein ole niitä tottunut käyttämään. Ja olen muutenkin sitä mieltä, että hevosen täytyy liikkua ilmankin sitä metallia kyljessä! En siis arvostele teitä, jotka käytätte, mutta mä en vain oikein tykkää käyttää, olen ennemmin raipan ystävä. Keltsi ei siis liikkunut alkuunkaan ja se oli vaan niiiin hidas, argh! En kyllä tiiä miksi jotkut sanovat sitä villiksi, kertokaa mulle miten te saatte sen liikkumaan? :D Ainoa vaihe, jollon se liikku, oli sillon kun tehtiin nostoja, mutta siitä lössähti tosi nopeeasti. Toinen suuri ongelma oli se, että se oli tosi vino vasemmalle ja itekin jäin vahvemman käteni kanssa siihen kiinni tosi helposti. Ootteko huomanneet itsellänne samaa, että se periaatteessa "vahvempi" puoli menee yleensä hankalaksi? Itselläni johtuu ainakin vasen siitä, että jään kädellä tosi helposti kiinni ja sitten menee hankalaksi.
✓ At least one goal achieved: jalka edessä! Ainakin, jos kuvat kertovat edes puolet totuudesta. Mun ongelmanahan on ollut vaeltava jalka, minkä seurauksena ylävartalo on lähtenyt nojautumaan eteenpäin. No, näissä kuvissa on jalka ainakin edessä, ehkä joissain jopa liiankin! Ehkä oikeamman kokonen hevonen on ihan hyvä juttu? Vaikka Hoviharkin tuntui ihan pieneltä, niin kyllä se nyt on reippaasti isompi kun se pikkunen Jossu tai edes Auda, joka on niin hirmusen kapea ja siro. Vaikkei tästä postauksesta ehkä positiivisuus hyökynytkään, niin olen mä silti ihan tyytyväinen tuntiin. Jos pistetään kaikki uuden hepan piikkiin ;) Ehkä ensi kerralla onkin sitten jo paremman näköistä menoa! (Ja mä muistan kerätä ohjat, miten ihmeessä ne taas valu noin pitkiksi vaikka tuntu ihan hyviltä?!)
No tässä on ainakin istunta kondiksessa! Kunpa olisinkin mennyt koko tunnin näin...
Niin ja hyvää pääsiäistä kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
comments ? c: