Hunter lajiesittely

Hunter on siis esteratsastusta, mutta eroaa tyypillisestä aikaesteratsastuksesta. Tätä lajia ei esiinny ollenkaan Euroopassa, vaan se on ainoastaan pohjoisamerikkalainen laji. Kaikkein eniten tätä voisi varmaan verrata tyyliesteratsastukseen. Erona tyyliesteratsastukseen tässä on se, että ratsastajaa ei arvostella ollenkaan. Kaikki huomio on hevosessa ja pääasia tässä lajissa onkin klasissuus ja tyylikkyys: hevosta pidetään pääosassa ja ratsastaja esiintyy mahdollisimman "huomaamattomana". Hunterhevosen täytyy olla rauhallinen ja tasainen ratsastaa - radalla ei saa näkyä ylimääräistä säheltämistä, hännän heiluttelua tms. Hevosen täytyy osata tehdä laukanvaihdot mahdollisimman helposti, nimittäin ilman niitä hevosesta ei voi tulla hunterhevosta. Tavallisen esteratsastajan silmään tää saattaa näyttää vähän jopa kömpelöltäkin (missä mä olenkin samaa mieltä), mutta toivon, että ymmärrätte lajin idean!

Varusteisiin kuuluu ratsastajalla vaaleat (useimmiten tommoset beiget) housut, kisatakki, kauluspaita, ja kypärä ja saappaat mahdollisimman yksinkertaiset. Ylimääräistä blingiä, kirkkaanvärisiä jalustimia tai heiluvia ponityttö-lettejä ei radoilla näy. Hevosten hännät ja harjat letitetään, ja muuten niiden varusteisiin kuuluu valkoinen, siisti huopa ja puhtaiksi kiillotetut suitset ja satula. Noissa kisoissa, mitä olin itse katsomassa, kaikilla taisi olla tuo D-kuolainrengas (suussa sitten kaikenlaista), mutta en oo varma onko se pakollinen. Yleisessä käytössä kuitenkin!

Radat on yleensä tosi yksinkertasia, ympäri kenttää laukkaamista. Muutamia linjoja ja sarjoja, joilla katsotaan saako ratsukko väliin oikean askelmäärän sulavasti. Joissain luokissa on toki paljon enemmän kääntämistä, jolloin tarkastetaan, että ratsukolla on kaarteiden ratsastus hanskassa. Radankävelyä ei noissa luokissa ole, vaan rata katsotaan ratapiirrustuksesta, johon on merkattu etäisyydet. Ratojen kuuluu olla tasaisia, mahdollisimman miellyttävää katsottavaa. Yksi paikka epäonnistuu - menetät oikeastaan kaikki mahdollisuudet sijoituksista. Todella pikkutarkkaa hommaa, mutta samalla täytyy ratsastaa siististi. Kieltoja ja hylkyjä yms. tulee, mutta toki harvemmin, koska nuo hevoset on niin hyvin koulutettu, että niitä ei pitäisi tulla. 

Arvosteluna näissä luokissa on siis tyyli ja pisteitä saadaan asteikolla 0-100. 80 pistettä on semmonen hyvä pistemäärä ja sillä yltää useinmiten sijoituksille. Luokkien korkeudet on yleensä 80-120cm, eli ei mitään erityisen pieniä luokkia. Suurin osa esteratsastajista alottaa aina tällä hunterilla ja siitä saakin erinomaisen pohjan esteratsastukseen, kun oppii keskittymään radalla muuhunkin kuin tiukkoihin kaarteisiin ja hulluun kaahaamiseen. Lajia voisi ehkä kuvailla "kouluratsastukseksi esteradalla", koska nimenomaanhan nää varusteet on samanlaiset kuin koululuokissa ja sama periaate kuin koululuokissa: esittää hevonen mahdollisimman hienona. Suomessa tämmönen laji ei varmaan toimisi, koska meiltä löytyy hyvin rajallinen määrä tommosia hevosia, ja muutenkin hevoskasvatus on aika pienimuotoista. Lajina erityisen turvallinen ja nuo hunterhevoset (joilla minäkin siis ratsastin tuolla Kanadassa) on tosi miellyttäviä ja kivoja ratsastaa!

Tässä vähän videota (youtubesta bongattu), jossa näkyy mun mielestä tosi hyvin tämä hunterin tarkoitus: tasaista ja siistiä menoa!

Mitä piditte postauksesta, selvisikö teille, minkälainen laji tämä hunter on? Jos jokin juttu ja kaivertamaan, niin kysykää toki. :)

Esitin siis oman tietämykseni asiasta (yritin ottaa toki mahdollisimman paljon selvää ennen tätä, mutta kaikkea en tiedä), joten jos jollain on enemmäkin tietoa niin saa kertoa!