Jolly Jumper jumping

Hih, Jolly Jumperillahan mä tosiaan pääsin taas hyppelemään (ja menemään puomejakin ihan kyllästymiseen asti), ja tällä kertaa on videotakin! Tosin videolta voittekin todistaa ei-kovin-hyvin mennyttä valmennusta. :D Eilen menin siis Jollylla estekauden toisen puomitunnin, enpä tälläkään kertaa jatkanut samalla hevosella koko estekautta. Desperado oli puomeilla ehdottomasti kivempi, koska sitä kykeni vielä jotenkin työstämään, mutta Jollylla kaikki ajatus meni siihen, että miten mä pidän käden tasasena ja samalla koitan istuakin siellä valtavassa laukassa. Menimme siis puomeja loivalla kiemurauralla, jonka keskikohtaan tuli voltti uralle. Käynnissä puomit oli tosi vaikeita koska a) en edelleenkään handlaa kevyttä istuntaa ja b) Jollyn käynnistä oli tosi vaikea saada rentoa ja eteenpäinpyrkivää niin, että välit olisi sopineet hyvin. Muutenkin opettaja oli itse asiassa laittanut välit miten sattuu, ideana kai se, että hevoset katsoisi ite, mihin jalkansa pistää, eikä kaikki olisi "valmiiksi pureskeltuna". Kai? 

Ravissa puomit sujui parhaiten, voltilla tosin oli vaikea pitää se linjalla, kun aina painoi jompaan kumpaan suuntaan. Välit oli kuitenkin sopivat ja kevyessä istunnassakin oli helpompi olla. Laukassa menimme pari kertaa pelkän voltin, ja ei ne ongelmat ainakaan yhtään helpottuneet. Vasen kierros oli ehdottomasti vaikeampi, mutta kyllä sillonkin tuli ihan hyviä pätkiä. Lopuksi tulimme vielä 24m kaarevaa linjaa (loiva kiemuraura), jonka päätimme Jollyn kanssa tulla aina vastalaukassa, koska se ei vaihtanut laukkaa ekan puomikasan päällä. Väliin olisi kuulunut saada seitsemän askelta, mutta meillä se jäi aina vähän siihen kuuteen ja puoleen tai seitsemään ja kumotaan-koko-puomikasaan. Viimesellä kerralla sain vihdoin onnistuneen pätkän ja mahdutettua sinne sen seitsemän askelta, jee!

Tänään oli vuorossa taas odotettu tehoestevalmennus, joka jäi vähän tylsäksi. Olin olettanut, että kahden pääsääntöisesti puomeja sisältäneen kerran jälkeen päästäisiin hyppäämään, mutta kas kummaa, viisikymmentä minuuttiahan me mentiin niitä puomeja ja viimesen kymmenen aikana hypättiin hätäsesti pystyä ja okseria. Puomit oli siis peräkkäin, välissä pari kavalettia (videolta näkyy). Alkuverkkojen jälkeen (jolloin meinasin ruveta itkemään, koska oli vaan niin hitsin vaikeeta, miten on mahdollista pitää niin lyhyitä ohjia, tasasta kättä ja hyvää istuntaa samaa aikaa noin valtavaliikkeisellä hevosella? Ei mitenkään) alettiin tulemaan puomeja aluksi ravissa. Ravipuomit suju jälleen ihan kivasti, Jolly sai mahdutettua jalkansa sinne jälleen ihmeellisiin väleihin, eikä edes kolautellut kovin paljoa.

Laukassa menimme samaa pientä jumppaa pareittain, itse olin toisessa parissa. Ekalla parilla kesti suht paljon, kun hevosella löyty ehkä vähän virtaa, joten jouduttiin odottelemaan. Vihdoin koitti oma vuoro. Vasen kierros oli taas paljon vaikeempi ja tuli tosi jäykkiä loikkia, kun en ite päässyt ihan luonnollisesti mukaan. Ihan hyviä kuitenkin verrattuna siihen mitä odotin (eli vedetään kaikki kavaletit mukana, tai sujahdetaan jostain osasta ohi). Oikeaan kierrokseen nää oli paljon helpompia, vaikka vähän sählinkiä tulikin, kun unohin pohkeen merkityksen laukkaa kootessa. Jolly oli kuitenkin ihanan innoissana ja menossa, tuitui. :3 Se on ehdottomasti esteheppa, kun vähän tuosta saadaan koulittua hyppytyyliäkin!

Lopussa kerettiin siis ottamaan kolme hyppyä pystylle ja okserille (ja meni vähän yliajallekin, kun nuo puomitehtävät oli vieneet kaiken ajan). Pystylle eka hyppy oli ihan ok, tosin laskeuduttiin joka kerta väärässä laukassa ja esteen jälkeen kiinniottaminen oli tosi vaikeeta, kun ei pidätteet meinanneet mennä läpi tasaisella kädellä. Hitsi kun on vaikeeta, mutta tästä se lähtee! Seuraavat kaksi hyppyä tuli vähän juureen, mutta Jolly pelasti mut. Ite tosin heiluin siellä suuntaan jos toiseenkin. Vasemmasta kierroksesta hypättävä okseri ei mennyt kertaakaan hyvin. Päätyyn laukatessa Jolly päätti pistää omat show't pystyyn ja kieltäytyi ehdottomasti menemästä sinne ilman hyppelyjä, sisälle punkemista tai kiihdyttämistä. Minä siellä sitten kiikuin ja koitin sen ohjata jotenkin päin esteelle. Hypystä tuli karmiva ja ite heitin kädet ties minne (thank god se ei näy edestä päin tossa videossa). Seuraava kerta oli vähän parempi, mutta edelleen tuli kiemurteluja ton pelottavan päädyn takia... Hyppy oli kuitenkin luultavasti siedettävin noista kolmesta. Viimesellä kerralla tultiin sujuvimmin tuo kaarre, mutta esteelle näin, että askel ei ole osumassa ja kiihdytin Jollya nerokkaasti viime hetkellä seurauksista välittämättä. Niinpä nappasin sen liian äkkiä kiinni alastulossa ja siitä olikin sitten siisteys kaukana... Mutta mä tein jonkunlaisen ratkaisun, enkä odottanut esteen tuloa tattina!!

Linkki videoon

Estetunti ei nyt kyllä sujunut yhtä loistavasti kuin viimeksi, valmentajakin sanoi, että luultavasti pientä rataa mennessä olisi helpompi hypätä, kun yksittäistä, koska sillon keskittyy jo siihen seuraavaan. Ehkä ens kerralla sitten! Joka tapauksessa Jolly on mahtava esteheppa ja mä niin toivon, että saan sillä jatkaa. :) Huomenna sitten Audan kanssa meidän ekaan kouluvalmennukseen, huii.

Kuvat keskiviikolta ja niistä kiitokset Jenni E. !