Kesäsäitä ja lepposaa treeniä

Tänään oli kyllä mahtava ilma! Ei tullut ridatessa sinänsä liian kuuma, mutta kevyesti tarkeni t-paidalla. Ei ihan koulutuuppaus innostanut, mutta kyllä me jotain saatiin aikaseks! Päätin aloittaa pysähdyksillä, joissa sainkin Audan kivasti käynnissä rehellisesti tuntumalle. Käynnissä Auda on ainakin mulle ihan supervaikea saada läpi, kun siinä on niin paljon kaikkea mitä pitää huomioida, odotan vaan aina raviin tai laukkaan siirtymistä. :D Pitäis joku kerta tohonkin paneutua tarkemmin, mut en kuitenkaan tällä kertaa jaksanut. Käyntien jälkeen ravissa yritin saada Audaa rennoksi ja kevyeksi ympyröillä. Ah, mä rakastan inhoan tota sanaa. En mä kuitenkaan ihan pelkkiin ympyröihin jäänyt tällä kertaa, jee!

Istunta kevyessä ravissa, aikamoinen saavutus että oon näinkin pystyssä!

Alkuraveissa Audasta tuli itse asiassa yllättävän kiva ja itsekin sain käden pysymään suht rauhallisena, jee tästä se lähtee. Ravien jälkeen annoin taas kävellä, kevyemmällä treenimäärällä mentiin. Sitten laukkaa molempiin suuntiin, ja itse asiassa se oli oikealle paljon vaikeampaa vaikka yleensä oikea on se helpompi? Vasemmalle Auda tuli ihan kivasti läpi, oikeassa ei oikeen ollenkaan. En jaksanut (heh tätä sanaa tuun toistamaan useasti tän postauksen aikana, laiska mikä laiska) ruveta laukkoja tuuppaamaan miksikään superhyviksi, joten muutama laukkakierros sai riittää. Oon tosi tyytyväinen mun istuntaan (jos nyt ei lasketa noita käsiä jotka vieläkin vispaa), jalka pysy hyvin paikallaan ja etunojaakaan ei ollut juuri lainkaan, jes! Sama rauha vielä käsiin niin kaikki on täydellistä. ;)



Sitten taas välikäynnit (hups, näitä tais olla aika monta nimenomaan lyhyellä aikavälillä) ja vielä vähän oikeaakin tuuppausta. Päätin tosiaan kokeilla ravista pysähdyksiä. Alkuun ne oli tosi töksähtäviä ja raviin lähtiessä se vaan lähti kipittämään. Vähitellen niistä tuli kuitenkin ihan hyviä ja paljon rennompia. Pitääpä treenata näitä! Vähän harjotusravituuppausta vielä lisää ja siinä olikin sitten tän kerran treenit. Auda oli tosi rennon ja letkeen olonen, mutta löyty siltä onneksi energiaakin, ettei ollut laiska. Lopuksi lähdettiin vähän kiertelemään niitä muutamia polkuja siinä talliympäristössä ja kierreltiin siellä edestakaisin vähän aikaa. Sielläki Auda oli tosi rentona ja olis kyllä ollut hyvä sää maastoilulle, metsässä oli sopivan viileetä, mutta kuitenki olis tarennu hyvin. Tällasia kelejä siis lisää, kiitos!

Huomatkaa loistava biisi! Nostalgia :D

Uusi tuttavuus: Keltsi!

Ihan ekana kiitokset kaikille edelliseen postaukseen kommentoijille (saa kommentoida edelleenkin!), oli kiva kuulla mielipiteitä. :) Ihan tavallisistakin tuntipostauksista pidettiin kovasti, joten tässä teille nyt sellanen sitten!

Palasin siis takaisin omalle vakiotunnilleni keskiviikolle. Oli se kyllä antoisa ja erilainen kokemus olla Heikin valmennuksessa, mutta oli se kiva päästä takaisin omaan tuttuun ryhmään ja nyt pääsenkin taas menemään eri hevosilla. Mulle oli jaettu Hovihar, lempinimeltään Keltsi (ettekä varmasti ihmettele mistä tämä on tullut), joka on itse asiassa yksi näistä kuudesta, joilla en ollut mennyt. Keltsi on mun silmään vaikuttanut suht helpolta ja semmoselta jotenkin yksinkertaselta, ja olihan se toki osaksi sitä, mutta pääosin tosi hankala ja hidas. Myös harvinaisen ärsyttävä kuvaa mun mielipiteitä tällä hetkellä siitä. En saanut sitä oikein koko tunnin aikana kunnolla läpi, ja erityisesti takajalat jäivät matkasta aivan kokonaan. Jalasta se ei millään meinannut mennä eteenpäin ja jos yritin raipalla edes hipaista, niin se sai hervottoman sätkyn. Tästä siis johtui se ärsyttävä -nimike.

Tunnilla menimme loivaa kiemurauraa, siirtymisiä, laukkaa uraa pitkin ja pysähtymisiä. Parhaiten näistä meni ehdottomasti laukkaosuus, jolloin sain hevosta edes jonkin verran rentoutumaan ja samalla jopa liikkumaan. Ravissa se hiipi ärsyttävästi ja naksutteli hampaitaan, mikä on tälle varsin tyypillistä. Ohjeeksi sain "pohkeella vaan eteenpäin". Voi kun olisikin ollut noin helppoa... Keltsillä kannukset olisivat varmasti paras vaihtoehto eteenpäin ratsastamiselle, mutta mä en oikein ole niitä tottunut käyttämään. Ja olen muutenkin sitä mieltä, että hevosen täytyy liikkua ilmankin sitä metallia kyljessä! En siis arvostele teitä, jotka käytätte, mutta mä en vain oikein tykkää käyttää, olen ennemmin raipan ystävä. Keltsi ei siis liikkunut alkuunkaan ja se oli vaan niiiin hidas, argh! En kyllä tiiä miksi jotkut sanovat sitä villiksi, kertokaa mulle miten te saatte sen liikkumaan? :D Ainoa vaihe, jollon se liikku, oli sillon kun tehtiin nostoja, mutta siitä lössähti tosi nopeeasti. Toinen suuri ongelma oli se, että  se oli tosi vino vasemmalle ja itekin jäin vahvemman käteni kanssa siihen kiinni tosi helposti. Ootteko huomanneet itsellänne samaa, että se periaatteessa "vahvempi" puoli menee yleensä hankalaksi? Itselläni johtuu ainakin vasen siitä, että jään kädellä tosi helposti kiinni ja sitten menee hankalaksi.

✓ At least one goal achieved: jalka edessä! Ainakin, jos kuvat kertovat edes puolet totuudesta. Mun ongelmanahan on ollut vaeltava jalka, minkä seurauksena ylävartalo on lähtenyt nojautumaan eteenpäin. No, näissä kuvissa on jalka ainakin edessä, ehkä joissain jopa liiankin! Ehkä oikeamman kokonen hevonen on ihan hyvä juttu? Vaikka Hoviharkin tuntui ihan pieneltä, niin kyllä se nyt on reippaasti isompi kun se pikkunen Jossu tai edes Auda, joka on niin hirmusen kapea ja siro. Vaikkei tästä postauksesta ehkä positiivisuus hyökynytkään, niin olen mä silti ihan tyytyväinen tuntiin. Jos pistetään kaikki uuden hepan piikkiin ;) Ehkä ensi kerralla onkin sitten jo paremman näköistä menoa! (Ja mä muistan kerätä ohjat, miten ihmeessä ne taas valu noin pitkiksi vaikka tuntu ihan hyviltä?!)

No tässä on ainakin istunta kondiksessa! Kunpa olisinkin mennyt koko tunnin näin...

Niin ja hyvää pääsiäistä kaikille!

Uutta ulkoasua & kyselyä teille lukijat

Väkersin nyt uuden bannerin vanhan tilalle, joka oli ollut jo pari kuukautta. Ensimmäinen kysymys: mitä pidätte tästä uudesta?

Sitten haluaisin tiedustella teiltä, että minkälainen postaustahti on hyvä? Nyt on tullut tässä lähiaikoina paljon postauksia putkeen. Onko se ollut ok, vai olisiko harvempi postaustahti parempi? Ja kuinka usein saisi teidän mielestä tulla erikoispostauksia? Kerran viikossa, kerran kahdessa viikossa, kerran kuussa vai harvemmin tai useammin? Jakakaa toki reippaasti mielipiteitä, olisi kiva kuulla! :)

Itsenäisiä hyppyjä

Hyppäsin Audalla tänään siis itsenäisesti (lukuunottamatta muutamaa avustajaa tietenkin), eli eka kerta ilman valmennusta. Näiden treenien oli tarkoitus olla viimeinen hyppykerta ennen kisoja, mutta valitettavasti en niihin pääse, koska PunRa ottaakin sinne vain omia jäseniään, höh. Onneksi tiedossa on luultavasti toiset kisat, niistä sitten lähempänä! Joka tapauksessa, verkkasin Audan hyvin, paljon käynti- ja ravityöskentelyä. Heppa ei ihan meinannut keskittyä kun siellä oli paljon ulkopuolisia häiriötekijöitä, mutta pakkohan sen niihinkin on tottua. Laukkasin vielä vähän molempiin suuntiin, sekä ympyrällä paremmin kooten ja sitten myös pitkiä sivuja vähän rennompaa laukkaa.


Kuvat on edellisestä valkasta, © Alica L.

Verkkahypyt (joita tuli itse asiassa aika monta) otin yhen sarjan toiselle ristikolle, niin että tulin sitä ympyrän kaarella. Pari sellasta tosi hyvää hyppyä tuli (= hyvä ponnistuspaikka ja pieni hyppy) ja loput oli sellasia, että Auda lähti tosi kaukaa. Ne kaukaakin hypätyt hypytkin olivat pääosin hyviä (paitsi ne pari, joissa ite jäin jälkeen), mutta noin pienelle ristikolle voisi tulla vaan ihan pienelläkin hypyllä. Lopetinkin molemmissa suunnissa siihen, että olin saanut viimeisimmäksi hypyksi sellasen pienen ja sujuvan. Ne hypyt, kun jäin jälkeen johtu pääosin siitä, että olin alunperin ajatellut saada siihen vielä yhen laukka-askeleen, mutta tamma päättikin sitten hypätä. No, ainakin on rohkea hyppääjä!



Näiden (sekä tauon) jälkeen tulin toisella pitkällä sivulla olevia sarjoja, eli siis sarja - muutama laukka - toinen sarja. Auda on nyt vissiin pari kertaa yrittänyt mennä näillä linjoilla ohi, minkä se tekeekin harmillisen helposti. Niinpä oli vähän kiemurtelua, mutta kun olin itse taas täysillä menossa, niin kyllähän me yli päästiin! Tokalla kerralla olikin jo vähemmän kiemurtelua ja hypytkin oli sujuvia. Sen jälkeen tulin toisella pitkällä sivulla olevan innarisarjan ja yksittäisen okserin. Innari meni ihan ok, okserille oli tosi lähellä, että oltaisiin menty ohi, mutta ilmeisesti ite päätin sitten viime hetkellä, että kyllähän me muuten yli mennään ja onneksi mentiinkin! Toisella kerralla vähemmän ongelmia (joita edelleen kyllä oli) ja sujuvampi hyppy. Lopuksi tulin vielä nämä kaksi linjaa putkeen ja tällä kertaa tuli ekalle linjalle varsinkin tosi hyvät hypyt! Kääntämisvaikeuksia oli vähän tuon okserin jälkeen, mutta onneksi päästiin seuraavalle esteelle ilman semmosta "pussia", joten tuli hyvät hypyt sinnekin. Hieno heppa!



Oli jotenkin helpompaa mennä näin itsenäisesti, jotenkin tuntu vapaammalta ja pystyin itse keskittymään paremmin. On niistä valmennuksista ollut kyllä hyötyä, tiesin ainakin mihin kiinnittää huomiota ja mitä treenata. Auda oli ihan super ja olin tosi tyytyväinen, ettei tullut yhtään ohimenoa eikä sen suurempia huonoja hyppyjä muutenkaan! Ainoastaan yks sellanen, missä oikeasti jäin jälkeen, mutta pääosin hyviä. Näiden treenien jälkeen olisin mieluusti lähtenyt sinne kisoihin, mutta nyt pitääkin sitten odotella muutama viikko. :)

Syy, miksi mä tätä lajia harrastan

Tulihan se sieltä: aurinko & lämpö. Hevonen & onnistunut ratsastus. Ei sitä paljon muuta kaivatakaan masentavan arjen iloksi. Ehkä pari kirjaa ja hyvää ruokaa ja musiikkia ja...

"Hey maybe we can stay"

"Maybe we can lay like this forever"

"Don't you know she is my favorite girl"

"It's funny how love takes you by surprise"

"I just didn't know what I was missing 'til you opened my eyes"

"Hey maybe we can stay"

"Maybe we can lay like this forever."

"Rauha, rauha, rauha..." [kisat]

Mä olen päässyt ratsastuksessa nyt siihen pisteeseen, että vihdoin mun ratsastus näyttää siltä, että mä oikeasti teen jotain. Pitkään mulla oli se, että musta tuntuu että touhuaisin kauheesti, mutta sit päälle päin siinä ei näy mitään. Toki tällä tyylillä oli hyötypuolensakin (saatoin aina luottaa siihen, että vaikka tuntuu että mä heilun, niin en mä oikeasti heilunutkaan), mutta kehitystä johonkin suuntaan oli ihan hyvä saada. Nyt samalla se on johtanut kuitenkin jo siihen, että mun kädestä on tullut liian repivä ja kova. Audalla tiistaina ja torstaina ainoat asiat, mitä hoin, olin "rauhallinen käsi, rauhallinen käsi, rauhallinen käsi...". Heidi (kisoissa ollut valvova opettaja) oli samoilla linjoilla kisaverkassa ja se puhui rauhasta ja siitä, että mun täytyy pitää tasainen käsi ja lyhyt ohja. Mun pahimmat ongelmat tällä hetkellä! Ainakin on tapahtunut jotain muutosta.

Radasta en nyt tarkemmin ala selostamaan; sen näette ihan tosta videolta. Kyseessä oli siis Helppo B RA 2, ihan älyttömän vaikea rata! (Laukanvaihtoa ravin kautta, myötäämistä ohjalla, paljon tehtäviä nopeesti) Verkassa Jossu oli yllättävän kiva ja meni varmaan parhaiten, mitä on koskaan menny! Miksi ihmeessä hevoset menee kisaverkoissa aina parhaiten? Ei tunneilla, ei radalla, vaan kisaverkassa? No, hyvä että edes jossain! Verkassa mulle tuli ihan positiivinen fiilis, vaikka Jossu (ja minä) oltiin vähän kiireisiä ja tosiaan ohjastuntuman kanssa ongelmia.

Radalla suurimmaksi ongelmaksi osottautui siirtymiset - ne oli ihan liian töksähtäviä ja hepan pää nousi taivaaseen joka kerta. Niistä tuli ehdottomasti suurimmat miinukset noissa mun pisteissä. Sain siis pääosin 5.5, muutama 6 ja pari 5. Tuomari oli tosi tiukka, vaan pari koko päivältä sai yli 60%. Parhaimmat osiot radalla oli ehdottomasti keskiaskellajit (vaikka niistä takaisin siirtymiset oli heikohkoa laatua, kuten paperissakin luki), sillä Jossu oikeesti liikku ja varsinkin keskiravissa sitä liikettä lähti! Kuvaajakaan ei pysynyt mukana ;) 

Mun pisteet oli siis 124.5, prossat 56.6% (huonommat prosentit kun viimeksi, mutta tää rata oli silti ehdottomasti sata kertaa parempi ja jäi ihan hyvä fiiliskin) ja yv 34. Tuomarin kommentit:

"Hev. tänään hieman kiireisessä tahdissa. Levollisuutta tehtäviin, saisi venyttää raamia vieläkin enemmän raviympyrällä. Esitä huolellisesti siirtymiset keskiask.lajien jälkeen =)"

Ihan todenmukaisesti sanottu, varsinkin tuo kiireisyys. Jossu radalla varsinkin lähtee kipittämään ihan hirveetä vauhtia ja se on tosi vaikea saada tasaiseksi ja rauhalliseksi. Toki asiaa ei myöskään edesauta se, että mulla on nyt päällä tämmönen "levoton" kausi. Mutta ihme ja kumma olin radan jälkeen suht hyvällä mielellä, ei semmonen "jes, menipä superhyvin", muttei myöskään semmonen "no voi juma kun taas meni niin penkin alle". Olihan tässä paljon kehitystä viime rataan, joka oli ihan kammottava! :D Tolla suorituksella ansaittiin II/4 sija ja mun yhdeksäs sininen ruusuke kotiin. Postauksen nimeksi olisi voinut tulla myöskin Ikuinen kakkonen part 346702, mutta ehkä mä oon jo vähän puhkikuluttanut sen. Kyllä mä joku kerta vielä tuun ekaks. ;)

Loppuun vielä me ällöt samikset ;)

Maanantain ridat videoilta

Maanantaina menin estevalkassa Silverillä (höh, mun puolen vuoden heppaputki katkesi) ja omalla tunnilla taas Jossulla.

Estetunti:

Omia kommentteja: Tää eka kerta oli ehdottomasti vaan pelkkää säätöä; eka hyppy lähelle, ympyrä oli epätasanen ja kiemurteleva, tokalla pystyllä laukka ei vaihtunu. Vähän oli totuttelemista taas poneihin, on ne kyllä niiin erilaisia!

Tämä toka kerta oli todellakin parempi, paikat osu kohdilleen ja laukat vaihtu hyvin. Ympyrälläkin laukka pysy hyvänä.

Viimenen tehtävä oli vähän erilainen, olin aluks tajunnu väärin, mut onneks sitten tarkistin vielä ennen kun lähin! :D Ekan esteen jälkeen väärä laukka, mikä vähän sotki sitten rytmiä. Kavaletille Silverin vauhti vaan hidastu, hidastu ja hidastu, mutta siitä nyt oltais menty yli vaikka paikaltaan. Linjalle tuli neljä askelta, vaikka sen olisi pitänyt olla poneille kuusi. Kaikki muutkin kyllä taisi tulla viidellä, mutta Silver päätti venyttää vielä vähän lisää ja tolle okserillehan tuli hyppy vähän kaukaa.

Koulutunti:

 Jossu muistuttaa tässä lähinnä ylitahtista patukkaa, mikä se suurilta osin onkin.

Harjotusravissa on niin paljon helpompi vaikuttaa hevoseen, mutta näköjään se ei silti näy ulospäin. :D Patukka-asennossa jatketaan!

Laukattiin tällä kertaa yllättävän pitkään, ensiksi ympyrällä, sitten suoraa uraa ja takaisin ympyröille. Suoralla uralla se nyt vaan oli sellasta matkustelemista, ympyrällä se taas oli tommonen taas. Miten ihmeessä mä saan tosta ryhdikkään näköisen ensi kisoihin?

Toiseen kierrokseen tää laukka alko jotenkin tosi rauhallisesti ja hiljaa ja annoinkin Jossun laukata sellasta laukkaa muutaman kierroksen. Se vaan oli jotenkin niin tyyntä ja semmosta helppoa, kun normaalisti Jossu vähän tikittää tai menee ylitempoiseksi.

Estetunnin fiilikset - ok.

Koulutunnin fiilikset - mitä ihmettä mä muka oon tolla menossa kisoihin? :D Ei kyllä tuu yhtään mitään.

Mitä piditte tällaisesta postauksesta? :)