Nyt on mulla tässä kunnon heppailuviikonloppu, eilen koulun (kyllä, launtaikoulupäivä!) jälkeen lähdin suoraan Laaksolle kuvailemaan noita Tuusulan Derby -kisoja. (Jonne olen tänäänkin menossa :D) Joskus puoli kahden maissa olin perillä ja siellä Ida jo odotti valmiina. Kuvattiin siinä sitten lähes koko metri ja metrikymppiä kerettiin katsomaan melkein loppuun asti. (Lähtijöitä oli siis päälle sata toisessa ja toisessa päälle 70) Sieltä sitten joskus kuuden aikoihin päästiin lähtemään Caralle.
Erika oli just menossa hyppäämään sillä (tai no otti pari hyppyä) joten menin sitten sen jälkeen heti. Cara tuntu alusta jo tosi pehmeältä ja kivalta ratsastaa. Ratsastin käynnissä molemmat suunnat joten kuten läpi ja sen jälkeen ravia. Yritin kehittää siinä sitten jotain epämääräistä tehtävää itselleni, mikä tosin meni vähän harakoille oman laiskuuden takia... :D Menin voltteja, pysähdyksiä ja siirtymisiä. Cara oli tosi pehmeä ratsastaa ja raviin siirtymiset onnistui myös hyvin! Sitten otin vielä vähän laukkaa, jossa sain sen paljon rennommaksi kuin aikaisemmin, vaikka pidättelemistähän siinä oli, varsinkin kun kävi vielä vähän kuumana siitä hyppäämisestä. Itselleni muistutukseksi, että pitäisi opetella ratsastamaan istunnalla enemmän, kun se kerta Caralla niin hyvin toimii.
Pitkien ohjien jälkeen koitin ratsastaa Helppo CE1 radan, joka meillä on seuran mestaruuksissa luokkana (jotka muuten ovat jo kahden viikon päästä!!) ja samalla tuli vähän muisteltua sitä mieleen. Ida kyllä vähän avitti, ja muistuihan se sieltä ihan hyvin mieleen. Siinä 'radalla' Cara kävi vähän levottomaksi ja itsekin jouduin paljon keskittymään rataan enkä niinkään hevoseen niin meni nyt aika lailla sähläämiseksi.. :D Sen jälkeen Cara oli kuitenkin taas rento ja sain ratsastettua ravissa hyvin eteen-alas.
Nyt oon sitten vihdoinkin päässyt kunnolla kokeilemaan Caraa ja käytiin lauantaina valmennuksessakin! Postauksesta tulee luultavasti aika pitkä, joten toivotaan että joku jaksaa lukea. :D
Lauantaina menin tallille siis vähän vaille kahdeksan ja alettiin laittamaan ponia kuntoon. Joskus varttia yli pääsin sitten kentälle ja kävelin siinä alkukäynnit. Kerkesin ottamaan ohjia vähän käteen ja tekemään pari ympyrää, mutta muut alkuverkat vähän jäi, kun valmentaja jo tuli. Alkuun menin vaan pääty-ympyrällä, Erika (eli siis valmentaja) kertoi hyviä vinkkejä, mitä Caralla kannattaa tehdä ja miten sitä ratsastetaan. Cara oli alkuun aika jännittynyt ja itsellänikin oli ongelmia, mutta onneksi alkoi kuitenkin sitten sujumaan. Ravissa poni oli melko reipas ja ravi kun menee helposti tahdittomaksi, niin sai sitten pidätellä aika paljon. Huomasin sitten yhdessä vaiheessa, että sehän toimii hyvin istunnalla ja pidätteeksi riittää jo pelkästään vatsalihasten jännittäminen. Aiemmin en oikeastaan ole istunnalla juurikaan ratsastanut, kun ridakoulussa sitä vähemmän opetetaan (enkä siis ole oppinutkaan), joten kiva Caralla sitten kokeilla. Ympyrällä tehtiin pari nostoa ja vähän laukkaa, jossa alkoi loppua kohden toimia jo paremmin.
Välikäyntien jälkeen Erika kehitti tehtävän, jossa menin rata poikkisuuntaan leikkaata ja vaihoin joka kerralla suuntaa ja lyhyillä sivuilla voltit. Aluksi käynnissä, jotta sain hyvin suoristettua keskelle. Kun käynnissä onnistui joten kuten, otettiin sitten ravissa. Oli vähän enemmän vaikeuksia mennä ravissa täysin suoraan, kun jäi aina painamaan jompaan kumpaan suuntaan. Vasemmalta tuleminen oli paljon helpompaa, mutta lopussa sain pari onnistunutta pätkää oikealtakin. Volteilla olisin voinut taivuttaa enemmän ja muutenkin ratsastaa rohkeammin. Jäin Caran kanssa varomaan aika paljon, vaikka kyllä tuntu ihan kun olisin heilunut tuolla paljonkin. Siihen lisättiin vielä keskeltä sitten voltit aina vasemmalle tai oikealle. Tässä tehtävässä oli vaikeampi suoristaa, mutta onneksi sekin onnistui loppujen lopuksi!
Sitten siirryin pääty-ympyrälle ja otettiin laukkaa. Nostoissa oli itselläni suuri ongelma (ei ole oikeastaan koskaan ollut vahvuuksiani), mutta myöhemmin tehtiin nostoja, jolloin nekin alkoivat sujumaan. Laukassa Cara oli taas tosi innokas, joten paljon puolipidätteitä istunnalla ja ulko-ohjalla, niin alkoi toimimaan jo paremmin! Jälleen huomasin videolta, että olisin vain voinut taivuttaa reilusti enemmän. Tähän lisättiin vähän pienempi ympyrä siitä avoimen puoliskon keskeltä. Vähän painoi ulos, mutta oli kuitenkin kiva. Lopuksi vielä vähän nostoja, jotka onnistui tosi hyvin! Niistä tuli ihmeen siistejä (joka osin johtui siitä, että poni ennakoi jonkin verran, mutta kuitenkin). Raviin siirtymisissä alkoi välillä menemään vähän peitsiä, kun jäin vahingossa pidättämään likaa, mutta tuli kuitenkin pari tosi onnistunutta siirtymistä ja tuli takajalatkin hyvin mukaan!
otettiin silveristäkin lauantaina vähän kuvia, joten päätin nyt kuvien puutteessa julkasta näitäkin ! :)
onko tää normaalia ?!
Eilen menin sitten ensimmäistä kertaa itsenäisesti ja meni odotettua paremmin. Tein lähinnä vaan ympyrätyöskentelyä, tutustuin poniin. Tällä kertaa se oli täysin erilainen, pikemminkin laiskan kuin reippaan puoleinen. Sitä oli kuitenkin paljon kivempi työstää, kun oli rauhallisempi ja tuli oikein kivoja pätkiä. Cara on ihana heti, kun sen saa toimimaan. Voi vaan istua selässä ja muistaa pitää käden tasaisena. Välillä ravi meni vähän kiireiseksi, mutta ulko-ohjan pidätteillä korjaantui. Puoli välin jälkeen alkoi pikkasen ripottelemaan, mutta ei onneksi pahemmin haitannut ratsastusta. Siinä välissä kuitenkin itseltäni keskittyminen herpaantui ja turhauduin, kun en keksinyt mitään tehtävää. Meni paremmin heti, kun sain itseni keskittymään taas täysillä poniin ja ratsastukseen. Heti kun itselläni oli ongelmia keskittymisessä, poni peilasi minua. Todella hyvä poni opettamaan itsellekin asioita! Olin tyytyväinen ratsastukseen ja odotan innolla lauantaita kun pääsen taas ponin selkään! :)
Sanotaanko vaikka että mun ratsastustaidot on nyt vähän laskemaan päin. :D Siitä on aikaa, kun viimeksi sain hevosen tai ponin oikeasti kulkemaan hyvin, nykyään meno on vaan sähläämistä ja säätöä. Jos ratsastan vaan kerran viikossa, en vaan saa sitä tuntumaa.. Ja asiaa auttaa se että mulla vaihtuu joka viikko hevonen, kun en hevosilla muutenkaan osaa oikeastaan ratsastaa. Nyt, kun olen löytänyt potentiaalisen vuokraponiehdokkaan, pääsen luultavasti ratsastamaan enemmän ja käymään kunnon valmennuksissa. Ehkä se ratsastustuntuma sitten palaisi paremmin takaisin? :)
Keskiviikkona mulla oli oma tunti ja kerrankin oli kuvaaja ja oltiin vieläpä ulkona! Menin Silverillä, josta mulla on nyt ollut vähän taukoa. Käynnissä siihen saa vielä jonkin näköisen tuntuman, mutta käynti on silti hidasta ja tahditonta ja se kulkee selättömästi suurimman osan ajasta. (Ei siis sillä, että ponissa olisi vikaa, en vaan saa sitä kunnolliseksi). Menimme aluksi käynnissä kolmikaarista, jossa nyt en sen kummempia saanut aikaseksi, kunhan sähläsin jotain. Sen jälkeen jäimme kiemurauran kaarille soikeille ympyröille, jossa siirryttiin sitten raviin. Ravissa mun istunta oli vielä enemmän järkyttävä, painun rintakehä edelle etunojaan ja mun pitäisi korjata sitä saamalla selkä enemmän kuperaksi ja istumalla lähemmäs etukaarta.
Siitä jatkettiin sitten kolmikaarista normaalisti. Kaarilla Silveriä pitäisi taivuttaa oikein kunnolla, koska se kulkee yleensä sen "patukka-asennossa", eli ihan suorana tönkkönä. Alkutunnista en kiinnittänyt siihen huomiota, vaikka olisi enemmän kyllä pitänyt. Kolmikaarisen jälkeen otimme vähän laukkaa oikeaan kierrokseen. Oikea kierros on itsellenikin heikompi, joten laukkakin oli vähän sen mukaista. Sain Silveriä kuitenkin paremmin tuntumalle ja vähän jopa taivutettua laukassa. Tuli siis ihan hyviäkin pätkiä välillä!
Sen jälkeen menimme vähän väistöjä, joissa Silver oli melko hitaanpuoleinen. Kerettiin tekemään vaan parit väistöt jotka meni nyt vähän niin ja näin. Sitten otettiin laukkaa toiseen kierrokseen, joka sujui vähän edellistä paremmin. Tähän kierrokseen se painoi kyllä paljon enemmän sisään, ja tähän olisi pitänyt puuttua raipalla. Hyvä huomata tällasia asioita nyt ajoissa. :D Toivotaan sitte, että nää ongelmat on ensi kerrallakin, niin saa korjattua. Loppukäynneissä pääsin ihmeen kaupalla jopa antamaan ohjaa ponille ja se venyi hyvin.
Sitten vähän lisää tästä "vuokraponiehdokkaasta", eli kiikarissa nyt tällanen 7-vuotias Cara tamma, joka asustaa Espoon kartanossa. Viime lauantaina olin sitä testaamassa ja tuntuma yhtä hakusessa kun nyt lähiaikoina muutenkin ollut, mutta vaikutti ihan potentiaaliselta ponilta! :) Huomenna päästään sitten valmennukseen (joka on muuten 8.30...) ja siellä sitten katsotaan, että miten sujuu!
Tosiaan, tänään oli kisat, joihin sain Londan, mikä tuli aikamoisena yllätyksenä. :D Luokkana oli siis 60cm, koska en ollut aivan varma kellä olin menossa. Valmentajan perustelut oli "oiva tilaisuus päästä hyppäämään isolla hevosella", joten... mikäs siinä sitten? Londa oli verkassa aluksi vähän laiskahko, mutta verkkahypyissä innostui vähän liialti, eikä meinannu pysyä hanskassa! Hypättiin verkassa aluksi pientä lankkua, joka tuli ekoilla kerroilla hyvin, mutta sitten tapahtui jotain, joka sytytti ton hevosen ja sitten kaahailtiinkin jokaiselle esteelle... Vähän mielenkiintoisin mielin sinne odotusalueelle sitten menin. Katselin sitten muiden ratoja siinä, monilla muillakin hepat vähän lähti käsistä ja aloin sitten miettimään että mitähän tästäkin nyt tulee.
älkää ottako mallia !!
Radalle mentäessä Londa oli kuitenkin kerennyt jo ihan lässähtää, mikä oli kyllä ehkä ihan hyväkin juttu. :D Ekalle esteelle tuli toosi laiskasti, mutta ylihän se niistä olisi päässyt vaikka ravista. Kakkoselle tuli ihan hyvä hyppy, vaikka laukka ei vaihtunutkaan. Kolmonen, nelonen, vitonen meni samalla tasaisella laiskalla temmolla, kutoselta seiskalle onnistui omasta mielestäni yllättävän hyvin.
Kasin jälkeen tajusin sitten yhtäkkiä, että ohhoh me päästiin tokaan vaiheeseen ja yritin siinä sitten ratsastaa Londaa vähän reippaammaksi ja pienentää kaarteita. Vauhdin nostaminen ei ihan onnistunut, joten turvauduttiin sitten lähinnä niihin pienempiin kaarteisiin. :D Jollain keinolla onnistuin sitten saamaan ihan kiitettävän suorituksen aikaseksi ja tulin toiseksi ajalla 34.5, joten ihan hyvä tulos. Tää oli mulle ensimmäinen sijoitus aikaradalla, aiemmin on tullut vain kaksi sijoitusta tyyliradoilla, joten olin tähän tosi tyytyväinen! :)
Haha, maailman mielikuvituksellisin otsikko. :D Sopi hyvin aiheeseen, koska Londalla jatkettiin! Tällä kertaa sain sekä kuvia, että videoita, eli ihan kunnon postaus tulossa! :) Aloitettiin verkka kevyesti käynnissä pysähdyksillä ja temmon muutoksilla. Estetunneilla musta tulee tosi laiska, enkä oikeastaan jaksa tuupata yhtään, joten kouluosuuskin meni sitten sen mukaan. Koulutunneilla sitten! Sen jälkeen kevyesti ravaillen, yli-iso voltti keskelle pitkää sivua ja toisella puolilla puomit. En vaan osaa hevosilla ratsastaa tarpeeksi rohkeasti ja nyt estetunnilla vielä vähemmän, joten meni sitten niin ja näin. Puomit meni kuitenkin hyvin. Toiseen kierrokseen sama, ei oikeastaan muutoksia.
Alotettiin laukka vain kevyesti uraa pitkin ja annettiin hevosten mennä omaa tahtia. Londa rakastaa just tällästä rennosti menemistä, oli ihan innoissaan. :D Mentiin sitten puomeja diagonaalilla, meni tosi siististi. Londa on niin estehevonen, se tekee kaiken sun puolesta ja ite voit lähinnä vaan matkustaa. Kunhan ohjaat esteelle tai puomeille, se hyppää. Toiseen suuntaan samat puomit, mutta väliin tuli yksi askel. Oli vähän ahdas väli, joten joutu vähän sovittelemaan jalkojaan sinne ja itse paiskauduin satulaan kuin mikäkin perunasäkki, mutta saatiin me sinne onnistuineitakin pätkiä.
Sen jälkeen tultiin ristikkoa ja pystyä sellasella linjalla. Aluksi jäin vähän liikaa pitelemään välissä kiinni, koska oletin, että se olisi ollut lyhyempi. (Tunnilla oli poneja ja pieniä hevosia muut, joten väli oli tavallista lyhyempi). Tästä johtuen tultiin pari kertaa vähän liian kauas viimeisestä esteestä, mutta parin kerran jälkeen sekin korjaantui. Itselläni myötäämisessa vakavia ongelmia, en oikeasti osaa hypätä isolla hevosella. :D Opettajakin mainitsi, että pitäisi opetella hyppäämään isolla hevosella, mutta se paranee vaan ajan myötä. Jään hypyissä liikaa kiinni suuhun, koska en myötää tarpeeksi. Se vaan tuntuis nii tyhmältä, mutta täytyypä kiinnittää huomiota!
Tämän jälkeen tulimme toisella pitkällä sivulla olevaa kolmen askeleen sarjan, jossa ekana ristikko ja sen jälkeen okseri. Se tuli askelien kannalta paljon paremmin, mutta okserilla korostui tää mun liian lyhyt myötäys. Kuitenkin ihan onnistuneet hypyt tuli! Londa oli koko tunnin kivan rento, mutta kuitenkin ihan eteenpäin pyrkivä. :)
Otsikko kertookin jo aika paljon eilisen tunnin menosta. Listassa oli tällä kertaa nimeni perässä Londa, kerrankin jo aiemmin tuttu hevonen. Olen siis parilla aiemmalla korvaustunnilla mennyt sillä, tosin koulua, mutta kuitenkin tuntumaa löytyi valmiiksi. Sen lisäksi äitini hoitaa sitä, joten tullut sekin jo tutuksi. Puomeja meillä oli volteilla ja suoralla linjalla, jota tultiin laukassa. Aloitettiin voltit käynnissä, Londa oli vähän hidas pohkeelle, mutta oli ihan kivan tuntunen. Ravissa vähän tahmea, olisin ehkä voinut tehdä asialle enemmän. Voltit onnistui ihan kivasti, vähän laiskan oloisesti meni, mutta kolauttelematta kuitenkin.
Laukassa liikkuikin sitten jo paremmin eteenpäin, tultiin suoria linjoja, joilla oli sitten joko puomikasa tai yksittäisiä puomeja. Puomikasalle piti laskea kolme viimeistä askelta ja onnistuivat tosi hyvin! Suoralla linjalla piti saada joka kerta kaksi askelta väliin (oli siis kolme puomia peräkkäin) ja laskea ne. Tääkin tehtävä onnistui ihan super! Opettajan mukaan sain kuulemma hyvin suoraksi sen sille linjalle, mikä ei siis ole itsestään selvyys, vaikka se siltä tuntui? :D Londa oli koko tunnin tosi kiva, vähän ravisteli päätään, kun tajusi ettei sillä olekaan tavanomaisia gramaaneja vetämässä turpaa ryntäisiin. Muuten tosi onnistunut tunti, linjat tuli hyvin, oli yllättävän rento verrattuna siihen, että ulkona tuuli melkosen lujaa.
Selitys Fasunkin tiistaiseen käytökseen löytyi siitä, että sillä on kuulemma aiemmalla omistajalla hypätty esteitä "korkealta ja kovaa" (lainatakseni nyk. omistajan sanoja) ja aina esteitä nähdessään kuumuu, ja koska ei nyt hypätty, niin ei päässyt sitten purkamaan sitä energiaa.
ihailkaa mun piirtäjän lahjoja !! tossa siis havainnollistava kuva tehtävistä ^
Haittaako teitä, vai onko kivempi jos postauksia tulee useammin? Että kirjoitanko jokaisesta ratsastuksesta erikseen (missä tapauksessa postauksia tulee melko usein) vai pari ratsastusta osissa? Ja minkälaisia postauksia haluatte tunneista, tarkat selostukset vai lyhyet koosteet, kuten tämä?
Haha, eilen tuli esiin sen vielä jäljellä olevat orimaiset piirteet! :D Menin siis tallille joskus vähän ennen neljää ja laitettiin Fasu solariumii ja sen jälkeen kuntoon. Kierrettiin taas se lenkki ja sen jälkeen kentälle. Sielllä oli (mun ja niiden) harmiksi hyppäri meneillään, kaksi hevosta kentällä. Saman tien, kun astuin portista sisään, tunsin kuinka Fasu jännitty. Eiköhän siitä alkanutkin sellanen hyppely- ja pyörimissarja. Se sai ihan ihmeellisen kohtauksen, en tiedä pelkäsikö vai oliko vaan niin täpinöissään. Se säikkyi muita hevosia, esteen kolahtelua ja ties mitä. Joka kerta, kun tuli hevonen vähänkään vastaan - stoppi. Muuten vain jotain pyörimistä yms. Yritin siinä sitten vaan mahdollisimman rauhassa ajaa sitä eteenpäin ja kevennellä.
Siinä sitten ehkä viiden, kymmenen minuutin jälkeen se rauhottui vielä muiden hevosten ollessa paikalla. Oli silti tosi energinen, kipitti ja tällein. Itse en edes kerennyt jännittämäänkään, sen verran harmittelin muiden puolesta, taisi vähän heidän ratsastukset mennä pilalle! Oikeastaan, jos totta puhutaan, rakastan juuri tämänlaisia ongelmahevosia! En olisi jännittänyt, vaikka aikaa olisikin riittänyt, koska se oli pikemminkin huvittavaa. :D Siitä ongelmasta kuitenkin selvittiin ja päästiin normaaliin työskentelyyn muiden lähdettyä. Laukkaa sain paljon enemmän tehtyä, ravi-ja käyntityöskentely jäi vähemmälle. Parin kerran ylitin puomejakin, ekalla kerralla kyttäsi ja veti stopit, mutta muuten tosi siististi yli. Vasemmassa laukassa oli ongelmia vähän enemmänkin ja se jäi nyt vähän kesken. Sääli, koska ensi kerran pääsen vasta ehkä ensi viikolla?
Kuitenkin hauska tunti tällä kertaa, näki tämänkin puolen Fasusta! :D Että sellaiseenkin pitää sitten varautua, että osaan toimia paremmin jos käy uudestaan. Osa käyttäytymisestä saattoi johtua myös siitä, että tämä oli vasta toinen kerta tuolla tallilla ja ei olla muutenkaan kovin tuttuja vielä Fasun kanssa. Loput pistän orimaisuuden piikkiin! Orina ollessaankin siis hermostu aina muiden hevosten läheisyydessä, ja nyt kun oli kaksi hevosta ja vielä esteitä, niin sai siitä sitten kipinää, mutta videossakin näätte, että kyllä se lopputunnista oli jo ihan normaali.
