Kohti kisoja

Tän postauksen julkaisuajankohtana mä olen toivottavasti tyytyväisenä nukkumassa hotellihuoneessa pitkän lentomatkan jälkeen, joten päätinpä sitten ajastaa, ettei tulisi tosi pitkää taukoa postauksista. Tämän viikon torstaina oli tehoestevalkka, johon menen joka kerta yhtä innokkaasti. Intoa on lisännyt nyt parina kertana se fakta, että oon saanut mennä Jollylla! Joka kerta pelkään, etten enää menisikään sillä, mutta tähän mennessä pelot on olleet turhia. Niinpä toivon, että pääsisin tällä hevosella jatkamaan kauan, koska tuntuu, että vihdoin oon löytänyt mulle sen oikean estehevosen, ensimmäisen sellaisen. Viimeksihän mulla oli vakkari joskus ponitunnilla, Pinokkio, mutta hevosiin siirtyessä oon saanut kokeilla vähän yhtä jos toista hevosta.

Tunnilla pääsimme melkein jo hyppäämisen makuun, mikä oli ihan kiva. Viime kertaisen jälkeen lähdin tunnille ihan eri meiningillä - tällä kertaa mentäisiin ihan rauhassa, ilman turhaa kiirehtimistä. Ongelmana ei ollutkaan yllättäen liian paineistunut ja innokkaana laukkaava hevonen, vaan itse asiassa Jolly oli tosi rauhassa ja arkakin. Ekassa tehtävässä (puomi - kolme laukkaa - puomi) tää tuli esiin sillä, että se tiputti ekalla kerralla raviin. Muilla kerroilla päästiin sitten joka kerta sujuvammin ja loppujen lopuksi ne kolme askelta mahtu sinne ihan hyvin. Vähän teki tiukkaa aina esteen jälkeen, mutta kyllä ne askeleet sinnekin saatiin. Seuraavassa tehätävässä, johon kuului kavalettijumppa, linja ja erillinen okseri, ongelma olikin jo vähän suurempi, kun esteet oli jopa esteitä. Kavaleteille se tippu raviin, linjalla tuli hassut, kömpelöt hypyt molemmille, koska reipas tahti oli kokonaan hukassa. Mites tässä näin kävi?

Viimeiselle okserille ainakin maltoin odottaa, kuten tällä tunnilla jokaista hyppyä. Yhtä hyppyä ehkä vähän liikaakin, ja jäin jälkeen... Tultiin siis vielä sama tehtävä, niin että alkuun oli lisätty se puomi - este -linja. Alku hyvin, kavaletit tällä kertaa jopa laukassa, mutta jälleen linjalla ihmeellisiä ongelmia. Ekalle tultiin ihan ihmeellisesti, sitten jäi eteenpäinpyrkimys uupumaan ja okserille Jolly kyttäs tosi paljon ja hypyssä jäin pahasti jälkeen. Seuraavalle koitin korjata tätä, mikä johtikin siihen, että puskin sen vähän jopa juureen asti. Ihan erilainen päivä oli siis tällä kertaa, pitääpä totutella tällaiseenkin.

Tunnin jälkeen tiedustelin vielä valmentajalta, että voitaiskohan me mennä ensi kisoissa se kasikymppi, kun nyt on tullut todettua, ettei Jolly ole kisoista moksiskaan. Myönteinen vastaushan sieltä tuli, joten kisoja kohti sitten! :)