KESÄ 2O14

...oli varmasti mun paras kesä vähään aikaan. Noh, mitä siihen sitten kuului?

EXTEMPOREMATKAILUA

KAVEREIDEN KONFFIKSIA (oma vielä edessä..)

TUNTSAREIDEN TREENAILUA RASMUKSELLA & TUNTSARIT

AUDAILUJA JA KISAT

RANDOMJUTTUJA # TELTTAILUA, SUP-LAUTAILUA, PULLOPOSTIN LÄHETTÄMISTÄ..

RIPARIA

UUSIA HEVOSTUTTAVUUKSIA

UIMISTA, RUSKETTUMISTA, KAVEREIDEN NÄKEMISTÄ, KUVAILUJA #ART

Kiitokset kaikille huikeasta kesästä, ehkä näillä muistoilla jaksaa taas koko kouluvuoden!

Idea postaukseen Teresalta!

Just a few pictures

I don't know you

But I want to

Ehkä mä vähitellen alan tykkäämään tästä otuksesta?



Ehkä mä saan takasin sen saman innokkaan poniheppatytön?



Ehkä mun olisi nyt vihdoin aika tutustua tähän hevoseen.



Mä aion yrittää. Edes tän hevosen vuoksi.

Näistä ihanista kuvista kiitokset Saralle!

Maastoesteitä onnistuneesti

Tänään pääsin Audalla hyppäilemään ihan kunnolla (tai ylipäätänsä hyppäämään) pitkästä aikaa, ja ajatuksena oli mennä muutamia niitä erikoisesteitä sieltä estepellolta, joita olin hypellyt pari kuukautta sitten Cajuksen valkassa. Todellisesti pieleen menneessä valkassa. Aloitin verkkaamalla askellajit läpi, ja Auda ei meinannut sitten millään kuunnella minkäännäkösiä pidätteitä, kääntäviä apuja tms, vaan se vaan toitotti menemään pää taivaissa ympäri peltoa. Vähän samantyyppisesti, kun aina, kun se tietää pääsevänsä hyppäämään, paitsi että vielä pahemmin. Alkuverkasta tulikin sitten odotettua pidempi, kun yritin saada sitä edes joten kuten läpi ja ehkä se pikkasen parani loppua kohden. Kävelyjen jälkeen otin verkkahyppyjä niille maastoesteille, joille oltiin otettu siellä valmennuksessakin. Auda oli ihan täysillä menossa ja sai kyllä pidätellä aika paljon. Yksi verkkahyppy niiden lisäksi vielä miniokserille ja sitten kävelyä.

Tän kuvan laitoin lähinnä sen takia, että KATTOKAA MUN LYHYITÄ JALUSTIMIA!! Halleluuja, kerrankin osasin mennä lyhkäsillä (melkein jopa liian) jalustimilla, eikä se ees tuntunut pahalta ollenkaan!

Kävelyiden jälkeen tulin linjan vene - sarja. Veneelle lähti hyppy vähän kaukaa ja oli pitelemistä siinä muutaman askeleen linjalla, että mahduttaisiin varmasti sarjan yhden askeleen väliin. Hyvät hypythän sieltä tuli sekä sarjan ekalle, että tokalle osalle. Tulin saman vielä toisen kerran ja tällä kertaa tuli parempi hyppy veneelle ja sujuva väli taas sarjalle. Kävelin taas jonkin aikaa, ennen kun tulin sohvan. Haha, aina yhtä hauskaa sanoa hyppäävänsä sohva, mutta kun se on oikeesti! Tulin sen kaksi kertaa, koska ekalla kerralla tultiin kiemurteluiden jälkeen vähän puoliksi johteena olleen puomin ja sohvan yli. Toisella kerralla sujuvasti yli!

Lepäiltiin taas joku aika kävellen ja sen jälkeen tulinkin oikeen kasan erikoisesteitä - ensiksi laatikko (tai mikälie onkaan), sitten rengastukki-este ja viimesenä pöytä. Laatikon jälkeen mulla oli vahingossa väärä laukka ja huomasin sen liian myöhään korjatakseni sen, joten annoin vaan olla. Tukkieste sujui ristilaukasta huolimatta ihan hyvin ja sen jälkeen tullut pöytäkin meni sujuvasti (parin kiemurtelun jälkeen). Hieno Auda! Kävelyä jälleen ja sitten vielä vähän haastavampi tehtävä, eli pusikossa oleva vene - kaarros tukille ja vielä kaarros toiseen suuntaan okserille. Veneelle tultiin vähän huonosti, koska en saanut kunnon lähestymistä toisella puolella olleiden esteiden takia, jonka jälkeen kaarteen ratsastus vähän unohtui ja tuli hätänen tie, mutta yli selvittiin. Okserille hyppy lähti kaukaa, mutta Auda hoiti homman kotiin! Tää oli oikeestaan ainoo kerta kun tuli huonoja hyppyjä, joten tulin veneen vielä yksittäisenä uudestaan toisesta suunnasta ja nyt tuli parempi hyppy. Loppuun otin vielä yksittäisenä isomman pystyn, joka nostettiin metriin ja sille tulikin tosi hyvä hyppy, tultiin hyvään paikkaan ja sujuvasti. Hienohieno Auda (taas mä hoen tätä, haha)!

Muutakin hyvää istunnasta; pysy jalkakin paikoillaan eikä lähtenyt heilumaan sinne taakse!

Auda hyppäsi tosi kivasti ja oli kivaa, kun tällä kertaa jäi hyvä mieli noista maastoesteistäkin. Ei ne oikeesti ookaan niin vaikeita, kun mitä ne viimeksi oli! Luottamus ainakin omalta osaltani kasvoi tällä kertaa, ja onhan ne aika mageita hypättäviä, kun kaikki sujuu hyvin. Että kaipa se oli sitten ihan hyvä hyppykerta! :)

Kiitokset Ilolle vielä kuvauksesta ja esteiden laittamisesta ♥

Desperado Ter Spelonck

Koulutunti helteessä ja estetunti ukkosessa.

Otsikosta varmaankin näette eilisen ja tän päivän ratsun: Desperado! Aloitetaanpa eka eilisestä koulutunnista: Jotenkin olin arvannut, että saisin sen, ja niinhän siinä kävi. Iloisella mielellä päätin kiivetä uuden tuttavuuden (jotka alkaa tuolta hupenemaan, enää kolme hevosta kellä en ole mennyt) selkään. Pitkästä aikaa taas sopivan kokoinen hevonen mullekin alle! Desperado oli alkukäynneissä ehkä vähän hitaanoloinen, mutta kuitenkin varsin vastaanottavainen. Ohjia tuntumalle ottaessa se huojui paljon sivusuunnassa ja mun piti pysyä tosi tarkkana siitä, että kädet on paikoillaan. Hyvä opettava hevonen mulle, kun ton käden kanssa on ollut nyt enemmänkin ongelmaa. Ravissa sen askel oli tosi magee, just sellanen kun olin kuvitellutkin. Jälleen piti pitää kädet tosi tasasena ja ravissa piti pitää huoli siitä, ettei se lähde kiitämään. Olisi ollut vaan niin helppoa antaa sen mennä, kun kerrankin oli hevonen superhyvällä moottorilla, mutta varsinkin alkutunnista piti rauhotella sitä paljon ja mennä 'tavallisempaa' ravia.



Menimme jälleen samaa tehtävää, mutta tällä kertaa toisella pitkällä sivulla. Eli siis voltit toisen pitkän sivun alkuun ja loppuun suoralla hevosella, toiselle puolelle siirtymisiä yms. Paljon piti suoristella Despistä ja kattoa, ettei se lähde kipittämään hurjaa vauhtia. Laukannostot oikeaan kierrokseen oli ihan ok, itse en vain oikein osannut viritellä sitä kunnolla. Vasemmalle tuli eka kaksi karseeta nostoa, mutta niiden perään kaksi tosi hyvää nostoa, Despis kanto ittensä hyvin ja nosti laukat ihan ajatuksen voimalla. Viimeset kymmenen minuuttia alko olla kunnon ratsastusta, kun pääsi vähän tuuppailemaan harjotusravissa (joka oli tolla hepalla muuten melko mukava, semmonen ilmava ja pehmeä). Desperado oli siis ihan superkiva ja mielelläni jatkaisin sillä menemistä, supermagee eläin kyseessä.


Jee istunta kunnossa!! Erilliset kiitokset vielä sille anonyymille, joka muistutti mua tosta istunnasta, keskityinkin siihen paljon enemmän eilisellä tunnilla :D

Tänään vähän ehkä yllätyin, kun kuulin meneväni Desperadolla myös estetunnilla. Mitä itse olin nähnyt, niin se on tosi vaikea, vaikka onkin ehdottomasti rauhottunut ja parantunut kesän aikana ja varsinkin tuntsareissa meni hienosti (selässä toki oli loistava kuskikin, että ei sen puoleen). Tunti oli kylläkin oikeastaan lähempänä koulutuntia, kun estetuntia ja me keskityttiin hevosen tasapainoon ja hallintaan paljon. Mentiin paljon puomeja ravissa ja käynnissä ja laukassa, tosi hillitysti ja enemmän semmosta koottua kouluhevoslaukkaa, kun ratatempoa. Desperadoa oli tosi kiva koota, kun se lyheni niin helposti. Ongelmana olikin enemmän tasaisen ja sujuvan tempon löytäminen, kun se hidastu jopa vähän liikaakin ja sitten puomien kohdalla aina vähän venähti. Puomitehtävät suju kuitenkin tosi hyvin, oikeaan kierrokseen oli kyllä huomattavasti enemmän ongelmaa, kun se huojui sinne tänne, eikä oikeen meinannut tasapainoa löytyä. Jossain välissä alkokin yllättäen jäätävä ukkosmyrsky, salamat vaan välkähteli ja ukkonen jyrisi, mutta mua se ei haitannut lainkaan (itse rakastan ukkosta!) ja hevosetkaan ei onneks välittäneet.



Hypättiin oikeestaan yhteensä yksi oikea este, muut oli enemmän kavaletin korkeudella. Viimeinen tehtävä oli siis tulla ympyrällä kaksi kavalettia, joidenka jälkeen ristikko diagonaalilla, toiseen päätyyn ympyrällä kaksi kavalettia, diagonaalilla okseri ja loppuun vielä jumppa. Itsellä tässä tehtävässä vähän se paketti levähti ja ympyrällä Desperado vähän valui sinne sun tänne ja askeleet ei oikeen sopinu, laukat vaihtu yms. Ristikolle ihan ok hyppy, sitten vaan nopeesti kiinni ja toinen ympyrä, joka myös levähti. Miniokserille vähän hassu hyppy, taas vaan nopeesti kiinni ja keskittyminen kaarteen ratsastamiseen. Jumpalle ei askel ihan sopinut ja Desperado lähti venyttämään askelta sen verran, että pelkäsin ettei mahuta niihin innariväleihin. Jollain keinolla kuitenkin päästiin niistä yli ihan hyvin. Ihan huippu hevonen esteilläkin, toivottavasti pääsen vaan jatkamaan! Paljon on tehtävää ja paljon on opittavaa tolta hevoselta. :)

TUNTSARIT - lauantai

Pahoittelut tän viivästymisestä, en vaan eilen ollut yhtään kirjotustuulella. :D Mutta tosiaan, lauantaina mun luokka alkoi jo kahdeksalta, mutta mun oma lähtö oli onneksi vasta noin puoli kymmeneltä. Aamulla mentiin tallille jo melko aikaisin, jollon Jenni letitti Rasmuksen ja ite hyörin siinä koittaen olla sotkematta itseäni. Kertailin rataa mielessäni moneen kertaan ja tuskallisen pitkän odottelun jälkeen lähdettiin kävelyttämään Rasmusta. Tai no, Jenni kävelytti ja minä seisoin kävelyalueen reunalla varoen rikkomasta mun saappaita. Verkassa menin samalla lailla kuin edellispäivänä, eli nopeasti vaan askellajit läpi siellä sekamelskassa ja sitten odottelualueelle kisakentän takaosaan. Siellä otin muutamat raviväistöt ja vastalaukat. Vastalaukkojen kanssa mulla tuli hirvee stressi, kun Rasmus ei millään meinannut nostaa sitä oikeassa kierroksessa. Sitten olikin mun vuoro.



Alkutervehdys vähän töksähtäen. Voltit ja S-kiemura ihan ok, suoristus jäi puolitiehen. Sen jälkeen mulle iski täysi blakcout ja mielessä ei ollut kerta kaikkiaan mitään. Viime hetkellä muistin että ainiin, tässähän tuli se väistö. Väistöt meni molempiin suuntiin ihan ok. Sen jälkeen mulle tuli toinen blackout ja tällä kertaa se kesti liian pitkään. Yllätyin mun omasta reaktiosta, en nimittäin panikoitunut ollenkaan tai muuta, istuin vaan ihan täysin rauhassa siellä ja odottelin vihellystä. Kun se sitten vihdoin tuli, tuomari huikkas mulle, että nyt piti tulla pysähdys ja peruutus ja sitten muistinkin radan ihan hyvin. Niinpä käännyin takasin ja uusi yritys - pysähdys ja peruutus tosin oli ihan kamalia (sain molemmilta tuomareilta 5.5), mutta ne tulikin vähän hätäsesti. Lyhyt keskikäynti pätkä - "käynti huolell. tahtiin" & "puhdasta, saisi tulla enemmän takaa läpi selän".



 Sain nostettua vastalaukan onnekseni ja sain siitä jopa molemmilta tuomareilta 6,5, ohhoh! Oikean laukannosto suju myös ihan hyvin ja voltti ok. Keskiympyrä keskilaukassa oli kyllä kaikkea muuta kun keskilaukkaa ja yritin vaan potkia sitä eteenpäin tuloksetta. Keskiravissa ei lähde taaskaan mihinkään - tuomarin kommentti "yritteliäs". :D Oikean laukannosto (eli siis vastalaukka) ei aluksi meinannut nousta ja se oli ihan vinona, koska varmistelin sitä ihan ylipaljon. Loppujen lopuksi kuitenkin nousi se vastalaukka ja ai että mä olin tyytyväinen, sillä olin pelännyt, ettei se nouse. Vasen laukka suju ihan ok, taaskaan ei keskilaukka lähtenyt sitten ollenkaan. Lopputervehdys (liian aikaisin, sain toiselta tuomarilta 5 ja toiselta 6) ja huh, mun ensimmäinen A-tason suoritus ohi!



Alakerrassa luki tämmöstä tekstiä:
"Yritteliäs suoritus:
Toivoisin lisää ajatusta ylämäkeen ja pyöreämpää peräänantoa. Ole tarkempi suoruuden kanssa."
"Siistiä ratsastusta, lisää voimaa takaosaan. Hevonen saisi kantaa itsensä paremmin ja enemmän venyvyyttä lisäyksiin."
Aika samaa mieltä siis tuomarit, itsekin huomasin toki takaosan voimattomuuden ja tääkin rata oli pelkkää hevosen potkimista eteenpäin. Pääkin valui vähän alas, koska oltiin molemmat vähän väsyneitä ja tommonen lössähtänyt suoritushan se oli. Prosenteiksi sain 59.259%, mikä oli kyllä suuri ihme! Sijotus taisi loppujen lopuksi olla kai jaettu 14./18, mutta ei mua se sijoitus enää kiinnostanut. Olin saanut miljoona kertaa paremmat prosentit kuin viime kerralla (2012, jolloin sain 56% ja risat karsinnasta) ja olin suorittanut mun ensimmäisen A:n. Ylitin kyllä ainakin omat odotukseni tuhatkertaisesti! Tyytyväinen olen siis molempiin ratoihin, annoin kyllä totisesti kaikkeni, enkä mä varmaankaan olisi parempaan pystynyt. :) Loppuviikonloppu kulukin sitten hoitajan/kuvaajan roolissa ja hienoja suorituksia sieltä tuli muiltakin ja yhteensä saatiin neljä sijoitusta kotiin. Kiva reissu taas takana niin tikanheittoineen kuin soutelureissuineenkin, nuo tuntsarireissut on aina yhtä kivoja!


Sipulii

Pari kuvaa vielä perjantain radalta:

TUNTSARIT - perjantai

Noniin, nyt on palattu kotiin Takkulasta, Lahdesta ja ihan hyvillä mielin! Ajattelin kirjoittaa vaan näistä omista radoista, jotain satunnaisia muita juttuja saattaa eksyä mukaan. :D Kaikki ei varmaan oo ihan perillä, että ketä kaikkia tuolla oli mukana ja mitä luokkia ne meni, joten kerrataanpa: Silver meni ponikoulu & sennuesteet, Desperado (tallin yksi villeistä, superhienoista uutukaisista) meni sennukoulu & -este, Rasmus juniorikoulu, yli 40-vuotiaiden koulu & sennueste, Victor junnukoulu & sennueste. Mutta niin, perjantainahan oli kaikkien koulukarsinnat (+ yksi finaali) ja itse sain jännittää kokonaiset kolme rataa ennen omaani. Muilla sujui hyvin, Desperado vähän villiintyi laukoissa, mutta muuten tosi hienosti! Desperado on ihan megavaikee ja sen ratsastaja hoiti kyllä homman hyvin kotiin. Silver oli reippaammalla päällä ja meni ihan mukavasti, Teresa varmasti itse kertonee tarkemmin! Rasmuksella edellisellä ratsastajalla meni tosi kivasti, olihan kyseessä viime vuoden voittaja. ;)

Omalle radalle menin ihan hyvin mielin, Rasmus on aika varma hevonen, vaikken sillä ollutkaan yhtään rataa mennyt. Verkkakentällä ei pystynyt yhtään ratsastamaan, koska a) se pöllysi ihan viimestä päivää ja sinne oli tukehtua, kun hiekkaa tunkeutui silmiin ja korviin ja nenään ja suuhun ja b) siellä oli hirveä sählinki ja sekä muut, että minä ratsastettiin vaan toistemme päälle ja eteen ja alle ja kaikkea. Verkkasin siellä tosi lyhyesti vaan askellajit läpi ja sitten kisakentän taakse tekemään parempaa verkkaa. Siellä tein paljon mm. lisäyksiä ja siirtymisiä muutenkin. Just ennen mun rataa kaikki lisäykset meni ihan huonosti ja jouduin viimeseen asti niitä tekemään ja jäi takin laittaminen viime tippaan! Sitten vaan äkkiä radalle pyörimään.

Alkuvihellys ja ei kun matkaan. Keskiravit - ei lähtenyt sitten ollenkaan. Mutta ehdottomasti parempi se, kuin ne kaikki rikot, jotka verkassa tuli! Voltista tuli pikkasen ehkä iso, eikä toisessakaan keskiravissa heppa lähteny mihinkään mun potkimisesta huolimatta. Voltti ja kolmikaarinen - ok, hevonen matelee. Lävistäjä, kolme askelta käyntiä - tuli vähän liian vähän askelia, muuten hyvä. Keskikäynti - hyvä, pääsin hengähtämään (olin ihan kuolemanväsynyt tuolla selässä, semmonen urheilusuoritus kyllä että huhhuh. Ehkä ne viiden tunnin yöunetkaan eivät auttaneet asiaa). Laukannostoon heppa meinaa kiirehtiä, itse nosto on ehkä vähän löysä. Voltti - ok, taas potkin sitä eteenpäin ihan viimestä päivää. Keskilaukka - hmm, ei ihan lähe, mutta ehkä se vähän eroaa. Siirtyminen raviin muuttuukin siirtymiseksi käyntiin, mutta nopeasti vaan eteenpäin. Pysähdys ja peruutus - ei tasan, peruutus jää vaatimattomaksi. Laukannostossa Rasmus meinaa lähteä menemään omia reittejään sisälle, mutta nostaa kuitenkin. Voltti levähtää isoksi ja taas on hidas tempo. Keskilaukka jää taas vähän laiskaksi, mutta ei sitä parempaankaan olisi pystynyt tuossa kuumuudessa ja väsymyksen tilassa. Lopputervehdykseen ja virnistykset perään. Radasta selvitty kunnialla!

Radan jälkeen ainoa asia, joka mulla oli mielessä, oli se että mä potkin sitä ihan koko radan. Välillä olin sillein "vois ehkä vähän rauhottaa jalkaa. Njääh, ei se mee muuten eteenpäin, jatketaan potkimista". Muu porukka oli kuitenkin sitä mieltä, että ei ne edes huomannut semmosta. Sitä se kuitenkin oli! Joskus myöhemmin tuli mun tulokset ja sain 65%, mitä ihmettä?! En oo varmaan kahteen vuoteen saanut yhtä hyvää tulosta... :D Superhieno Rasmus! ♥ En muista paperista oikeestaan muuta, kun että ravin tahti oli tasanen. Haha, sitähän se tosiaan on! Lopullinen sijoitus mulla oli 6/23, eli viimeinen sijoittunut. Finaaliin jatkui siis matka, mitä tää on? En olisi ikinä uskonut pääseväni finaaliin ja joutuvani menemään ensimmäisen A:n, hui. Tämä oli kuitenkin jo voitto itsessään, joten en siitä finaalista niin paljoa stressannut. Oman luokan jälkeen stressasin vielä Victorin suorituksen, joka suju hyvin! Victorista olimme vähän pelänneet, että se saisi tuolla jonkun kohtauksen, mutta se oli itse asiassa kaikkein rauhallisin ja radalla meni ihan yhtä hienosti. :) Siinä olikin sitten vihdoin päivän ratsastukset (ja jännittämiset) purkissa!