Yllättävää kyllä en ole tullut tänne postailemaan, vaikka materiaalia periaatteessa löytyisi tällä hetkellä hyvinkin paljon. Leppävaarassa olen käynyt joka viikko tunnilla sekä parilla estetunnillakin sitten viime postauksen. Onhan tässä muutakin tapahtunut; odotettu 1D-keikka (joka oli muuten aivan huikea!), kisoissa ja kavereita kuvailemassa (niistä enemmän täällä), ja viikonloppuvisiitti Torontossa. Tekstistä tuskin voi kummosta odottaa, kun olen tässä viimeisen yli vuorokauden aikana nukkunut vain tuurilla muutaman epämukavan tunnin lentokoneessa, mutta kirjoitusinnostus oli kuitenkin ennallaan, joten halusin tulla päivittelemään!
Mulla oli siis heinäkuun ensimmäinen päivä Audalla estevalmennus, josta haluaisin mainita vähän tarkemmin. Valmennus aloitettiin aika intensiivisellä kouluratsastusharjoittelulla volteilla. Auda ei erityisesti estetunneilla ole kovin halukas liikkumaan oikeastaan minkäänlaisessa muodossa (mitä pitäisi kyllä treenata, mutten ole ollut kovin innokas työstämään sitä), joten tähän kuluikin aikaa. Loppujen lopuksi ympyrällä hidas ravi-käynti-hidas ravi -siirtymisillä sain Audan tosi hyvän tuntuseksi. Se oli tasainen, rauhallinen ja "hyvässä työskentelyvauhdissa", kuten valmentajakin sanoi. Harmi että se fiilis ei palautunut enää ohjien keräämisen jälkeen, mutta sitä tunnetta tavoitellessa!
Nämä kaksi kuvaa aikaisemmalta kerralta
Laukassa aloitimme melkoisen haastavalla tehtävällä, enkä usko että Audalla on tommosia kiemuroita tehtykään. :D Eli laukassa loivalle (joka tosin ei ollut niin loiva ollessaan lyhyellä sivulla) kiemurauralle kavaletin yli - voltti vasemmalle, sitten jatkettiin toiselle kavaletille ja voltti oikealle ja vielä kolmas kavaletti ja siitä voltti vasemmalle. Alku oli täysin mahdotonta, en saanut Audaa käännettyä tai sitten se pudotti raviin. Muutaman toistokerran jälkeen meno ei ollut enää yhtä toivotonta, mutta vaikeaa se oli. Kavalettitehtäviä pitäisi varmaan myöskin treenailla enemmän!
Hyppäämiset aloitin ottamalla hypyt eri suunnista pystylle ja okserille. Ne onnistu tosi hyvin, kun olin vielä ihan messissä. Tämän jälkeen mun ajatus katkesi lopputunniksi, enkä oikeastaan enää tehnyt minkäänlaisia päätöksiä. Tulin sitten yhdistettynä viiden askeleen linjan, kahden askeleen sarjan sekä yksittäisen pystyn. Linjalla lähdin vähän liikaa "jahtaamaan" Audaa, kun musta tuntui ettei se yletä siihen viiteen askeleeseen. Sarjalle sen sijaan tulin vähän vinossa, joten ajauduttiin ulos linjalta ja sen lisäksi Auda vähän kyttäsi lankkua ja saatiin väliin oikeen onnistuneesti kolmas askel. Tulin saman uudestaan ja Auda oli vieläkin enemmän menossa ja ite taas lähdin sitä turhaan jahtaamaan ja niinpä hypyt lähti kaukaa ja esteen jälkeen syöksyttiin täysillä eteen. Sarjalle saatiin jälleen kolmas askel vinouden ja epäonnistuneen ensimmäisen osan takia. Siinä vaiheessa tuli fiilis että eihän tää edes kykene kahteen askeleeseen...! Kolmannella kerralla saatiin sitten vihdoin se kaksi askelta. Jatkoin vielä pystyn ja sarjan, jotka oli ok.
Ilmeisesti istuntaa esteen päällä voisin vähän työstää ja olla olematta jäljessä...
Sen jälkeen tulin nämä taas yhdistettynä, mutta eri suunnista. Tämän radan alussa mulla oli taas ajatus (tuossa aikaisemmilla kerroilla kun pää oli ihan tyhjä) ja ajattelin rauhassa odotella sitä väliä enkä lähteä jahtaamaan. Lopputulos oli sitten puomi alas jälkimmäiseltä, kun pohje jäi matkasta. Muuten se väli oli tosi hyvä, mutta Auda ei vaan kerta kaikkiaan nostanut jalkojaan tarpeeksi. Tuntui molemmista vissiin vähän liian helpolta nakilta ja se kostautui. Eipä siis tuottanut ajatteleminen tulosta, joten taas loppurata pää täynnä tyhjää. Kahden askeleen sarjalla meinattiin mennä tokasta osasta ohi ja niinpä hätäisesti käänsin Audan esteelle. Sarjalle tultiin ihan ok, mutta vähän vinosti ja lähelle. Niinpä päätettiin työstää sitä vielä pari kertaa. Ensimmäinen yritys oli melko epäonnistunut - puomi alas, koska tultiin taas vinosti ja lähelle ja tokalle osalle joku ihan ihmeellinen loikka. Kolmannella kerralla muistin sitten pitää katseen keskellä ja olla liikaa sukeltamatta ja se onnistukin sitten varsin mallikkaasti.
Sen jälkeen tulin nämä taas yhdistettynä, mutta eri suunnista. Tämän radan alussa mulla oli taas ajatus (tuossa aikaisemmilla kerroilla kun pää oli ihan tyhjä) ja ajattelin rauhassa odotella sitä väliä enkä lähteä jahtaamaan. Lopputulos oli sitten puomi alas jälkimmäiseltä, kun pohje jäi matkasta. Muuten se väli oli tosi hyvä, mutta Auda ei vaan kerta kaikkiaan nostanut jalkojaan tarpeeksi. Tuntui molemmista vissiin vähän liian helpolta nakilta ja se kostautui. Eipä siis tuottanut ajatteleminen tulosta, joten taas loppurata pää täynnä tyhjää. Kahden askeleen sarjalla meinattiin mennä tokasta osasta ohi ja niinpä hätäisesti käänsin Audan esteelle. Sarjalle tultiin ihan ok, mutta vähän vinosti ja lähelle. Niinpä päätettiin työstää sitä vielä pari kertaa. Ensimmäinen yritys oli melko epäonnistunut - puomi alas, koska tultiin taas vinosti ja lähelle ja tokalle osalle joku ihan ihmeellinen loikka. Kolmannella kerralla muistin sitten pitää katseen keskellä ja olla liikaa sukeltamatta ja se onnistukin sitten varsin mallikkaasti.
Ei jäänyt ihan yhtä hyvä fiilis kuin viime kerralta, ja se johtui luultavasti siitä, että mulla ei ollut mitään ajatusta mukana. Menin minne käskettiin ja annoinkin sitten Audan hoitaa loput, ja mokailin sitten itse siellä välissä jopa näin helpoilla tehtävillä. Ehkä seuraavalla kerralla olisin taas itsekin enemmän mukana.
Mites on teidän heinäkuut sujuneet? :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
comments ? c: