Kevättä kohti

Pikkuhiljaa tämä blogikirjoittelu tästä vähän aktivisoituu, tammikuuhun verrattuna kirjotinhan mä helmikuussa jo kaksinkertaisen määrän! Vähitellen lähestytään kevättä, kirkasta alkaa olemaan jo huomattavasti pidemmän aikaa, mikä tarkoittanee kuvamateriaalin parantumista. Itselläni nyt koulusta vihdoin ohi kaikkein pahimmat projektit, nyt lähiaikoina vaan pari koetta ja pistaria tulossa, joista en ole lainkaan huolissani. Yhteishaunkin tein viime tiistaina, tosiaan lopullinen järjestys oli Etis - Tapiola - Elahti - Grani. Oletusarvona mulla on se, että pääsen ekaan vaihtoehtoon, koska en usko, että mulla tulee tässä viimeisen kolmen kuukauden aikana mitään täyttä romahtamista niin, että jokaisen aineen numero laskisi. :D Helppo kevät luvassa!

Sen sijaan hevospuolella vielä juttuja auki, mutta ainakin oon Audan kanssa pohtinut jotain kisoja, mihin haluaisin osallistua. Lepuskissa seuraavat kisat onkin jo tasan kahden viikon päästä, ja ilmottauduin itse luokkaan B-merkki, koska haluan tosiaan tänä vuonna saada kaikki merkit suoritettua! C-merkki on, B-merkistä periaatteessa kaikki suoritettu, koska onhan mulla joku B-tasoinen rata suoritettu viimeisen vuoden aikana, A-merkistä puuttuu esteosuus. Toinen syy kouluun päätymiseen oli se, etten oikein halua 70cm tyyliarvostelua mennä vielä Jollylla. :D Pikkasen lisää treeniä, niin ehkä sitten jossain vaiheessa! Mulla ei kylläkään ole mitään hajua, kellä sen koululuokan meen, koska Daria ei nyt ihan ole vielä valmis kouluradalle, ja muillahan mä en ole tässä vähään aikaan mennyt. Noh, ei se ratsu niin tärkeä asia ole, kyllä mä sieltä jonkun sellasen saan, jolla B:tä on mahdollisuus ratsastaa!

No niin ja sitten enough turhat puheet, kerrotaanpa vähän keskiviikon tunnista: menin siis yllätys yllätys Darialla, mutta se olikin tosi erilainen tällä kertaa. Se ylenpalttinen kiirehtiminen oli poissa (joo, periaatteessa hyvä asia, mutta toisaalta se toi Dariaan sellasta miellyttävää herkkyyttä), ja suusta Daria ei ollut yhtään niin herkkä vaan pikemminkin painoi ohjalle. En tajua, miten viikossa on tullut noin suuri muutos, mutta se oli vaan ihan erilainen. Yhdessä vaiheessa tuntia mä tunsin jopa, että Daria kovetti sen kyljet kokonaan, kun yritin antaa pohjetta, eikä mitään reaktiota tullut ja jouduin raippaakin käyttämään. Onneksi loppua kohden sain sitä herkisteltyä vähän paremmaksi, ja pystyi sitä ehkä vähän enemmän työstämään sen varomisen sijasta. Kuitenkin olin Dariassa tykännyt nimenomaan siitä herkkyydestä ja toisaalta villimmästäkin puolesta, joka nyt oli poissa. Laukoissakin Daria tuntui enemmn löysältä pötkylältä, joka laukkasi vaan kaula pitkänä. Varsikin videolta voitte nähdä, että toi laukka oli ihan karseeta, se näyttää vaan laiskalta muulilta joka menee turpa maassa hölkytellen... En ihan tällaista Dariaa odottanut!

Meillä oli tosiaan eri opettaja, koska meidän oma opettaja oli tän viikon lomalla. Tältä vierailevalta opettajalta sain kuitenkin mielettömän hyviä neuvoja istuntaan, vaikka harvoin istuntaan ajattelen uusia ulottuvuuksia. Niin ja kuten sanoin jo, Daria tosiaan parani loppua kohden ja ravissa pääsin ajattelemaan vähän enemmän jo kokoamista sen sijaan, että se menisi enemmän avoimemmassa muodossa. Tunti tuntui ihan loppuvan kesken, koska en edes tajunnut antaa sen venyttää ravissa kaulaa, koska en huomannu et kello oli jo niin paljon. :D Ensi kertaan sitten!