Kevättä kohti

Pikkuhiljaa tämä blogikirjoittelu tästä vähän aktivisoituu, tammikuuhun verrattuna kirjotinhan mä helmikuussa jo kaksinkertaisen määrän! Vähitellen lähestytään kevättä, kirkasta alkaa olemaan jo huomattavasti pidemmän aikaa, mikä tarkoittanee kuvamateriaalin parantumista. Itselläni nyt koulusta vihdoin ohi kaikkein pahimmat projektit, nyt lähiaikoina vaan pari koetta ja pistaria tulossa, joista en ole lainkaan huolissani. Yhteishaunkin tein viime tiistaina, tosiaan lopullinen järjestys oli Etis - Tapiola - Elahti - Grani. Oletusarvona mulla on se, että pääsen ekaan vaihtoehtoon, koska en usko, että mulla tulee tässä viimeisen kolmen kuukauden aikana mitään täyttä romahtamista niin, että jokaisen aineen numero laskisi. :D Helppo kevät luvassa!

Sen sijaan hevospuolella vielä juttuja auki, mutta ainakin oon Audan kanssa pohtinut jotain kisoja, mihin haluaisin osallistua. Lepuskissa seuraavat kisat onkin jo tasan kahden viikon päästä, ja ilmottauduin itse luokkaan B-merkki, koska haluan tosiaan tänä vuonna saada kaikki merkit suoritettua! C-merkki on, B-merkistä periaatteessa kaikki suoritettu, koska onhan mulla joku B-tasoinen rata suoritettu viimeisen vuoden aikana, A-merkistä puuttuu esteosuus. Toinen syy kouluun päätymiseen oli se, etten oikein halua 70cm tyyliarvostelua mennä vielä Jollylla. :D Pikkasen lisää treeniä, niin ehkä sitten jossain vaiheessa! Mulla ei kylläkään ole mitään hajua, kellä sen koululuokan meen, koska Daria ei nyt ihan ole vielä valmis kouluradalle, ja muillahan mä en ole tässä vähään aikaan mennyt. Noh, ei se ratsu niin tärkeä asia ole, kyllä mä sieltä jonkun sellasen saan, jolla B:tä on mahdollisuus ratsastaa!

No niin ja sitten enough turhat puheet, kerrotaanpa vähän keskiviikon tunnista: menin siis yllätys yllätys Darialla, mutta se olikin tosi erilainen tällä kertaa. Se ylenpalttinen kiirehtiminen oli poissa (joo, periaatteessa hyvä asia, mutta toisaalta se toi Dariaan sellasta miellyttävää herkkyyttä), ja suusta Daria ei ollut yhtään niin herkkä vaan pikemminkin painoi ohjalle. En tajua, miten viikossa on tullut noin suuri muutos, mutta se oli vaan ihan erilainen. Yhdessä vaiheessa tuntia mä tunsin jopa, että Daria kovetti sen kyljet kokonaan, kun yritin antaa pohjetta, eikä mitään reaktiota tullut ja jouduin raippaakin käyttämään. Onneksi loppua kohden sain sitä herkisteltyä vähän paremmaksi, ja pystyi sitä ehkä vähän enemmän työstämään sen varomisen sijasta. Kuitenkin olin Dariassa tykännyt nimenomaan siitä herkkyydestä ja toisaalta villimmästäkin puolesta, joka nyt oli poissa. Laukoissakin Daria tuntui enemmn löysältä pötkylältä, joka laukkasi vaan kaula pitkänä. Varsikin videolta voitte nähdä, että toi laukka oli ihan karseeta, se näyttää vaan laiskalta muulilta joka menee turpa maassa hölkytellen... En ihan tällaista Dariaa odottanut!

Meillä oli tosiaan eri opettaja, koska meidän oma opettaja oli tän viikon lomalla. Tältä vierailevalta opettajalta sain kuitenkin mielettömän hyviä neuvoja istuntaan, vaikka harvoin istuntaan ajattelen uusia ulottuvuuksia. Niin ja kuten sanoin jo, Daria tosiaan parani loppua kohden ja ravissa pääsin ajattelemaan vähän enemmän jo kokoamista sen sijaan, että se menisi enemmän avoimemmassa muodossa. Tunti tuntui ihan loppuvan kesken, koska en edes tajunnut antaa sen venyttää ravissa kaulaa, koska en huomannu et kello oli jo niin paljon. :D Ensi kertaan sitten!

Kysymyspostauksen vastaukset

Parempi myöhään kun ei milloinkaan..?

HEVOSET

Hevonen, jolta olet oppinut eniten?
Tähän on tosi vaikee vastata, oon oppinut eri hevosilta niin paljon eri asioita, mutta varmaan nyt tän vuoden aikana on Audan kanssa tullut opittua eniten. :)

Koulu-, este- vai kenttäkisat?
Este!

Oletko koskaan uittanut heppaa?
Joo, kerran leirillä Rilaxissa ja kerran Audaa

Milloin ja miten tipuit viimeksi? 
Audalta eräällä epäonnisella maastotunnilla. :D Lepuskissa kolme vuotta sitten Dorikselta, sekin harvinaisen säälittävä

Kuinka monta vuokrista sulla on ollut? 
Kai seittemän?

Ketä vuokrasit pisimpään?
Audaa tähän mennessä, kokonainen vuosi tuli täyteen pari päivää sitten! Toinen oli Romeo, jolla kerkesin mennä puolisen vuotta.

Haluaisitko oman hevosen, jos niin millaisen? 
Haluaisin, jonkun joka hyppäisi semmosta 130+, potentiaalia enempään, toisinaan villi ja riehakas, mutta toisaalta myöskin luotettava ja kiltti, liikettä myöskin koulupuolella saisi olla, oma moottori, kooltaan yli 170cm. Tossa tommonen tiivistelmä! Toinen kiva olis joku semmonen nuorempi projekti, jonka kanssa pääsis kehittymään. :)

Mitä pidemmän ajan tavotteita sulla on ratsastuksen suhteen? Eli näätkö ittes 5-10 vuoden kuluttua esimerkiksi HIHS:ssä muuallakin kuin yleisössä? 
No kyllähän se olisi kiva nähdä itteni isommilla kisaradoilla, ja HIHSin kentille haluaisin päästä aikaisemminkin, mutta saa nähdä minkälaisia mahdollisuuksia sitten on.

Jos et hoitais jollyy, nii ketä jaluisit hoitaa? (joku lepuskis täl hetkel oleva) 
Cinderellaa! Ihastuin siihen tossa  pari viikkoa sitten. :D

Hankalin heppa lepuskista? 
Ratsastaessa koulua sanon että Jolly. Siis mä en vaan tiedä miten sillä pitäisi ratsastaa, pisteet sille, joka sillä osaa mennä! Esteillä vähän eri asia, siinä on omat hankaluutensa, mutta kuitenkin tosi innokas esteratsu ja kyllä siitä vielä hyvä tulee!

Entä poni? 
Poneilla en ookkaan pitkään aikaan mennyt, mutta varmaan ittelleni Grit. Siis ei todellakaan ole mun ratsu. :D Tosin siitä on kyllä aikaa kun sen selässä olin, mutta sillon ainakin.

Lempiratsastuskuva? 

Näin äkkiseltään tämä, ihanat värit ja noi kamat on aika tyylikkäät ;)

Hevonen jonka kans sul synkkas iha heti?
 Dresman!! Ja se mun ex-vuokrahevonen Fasu (ei siis se ensimmäinen vaan toinen).

Entä semmone heppa jonka kaa ei vaa onnistunu? 
Rasmus... Ja Donna. Ja Londa. Ja Jossu. Lista jatkuu pitkään...

Millainen on sun mukavuusalueen hevonen? Esimerkki? 
En oikeen tiiä. Semmonen ei yliherkkä, jota saa vähän ratsastaakin, ennen kuin lähtee liikettä, mutta kuitenkin reaktiivinen. Esimerkki heppoja on ehdottomasti se Dresman, Figaro, Spot, Desperado, Sara Perrasta ja Arsku Riilahdesta.

Millä kaikilla talleilla olet käynyt ratsastamassa?
Lepuskin lisäksi Dumissa, Peikillä ridakouluissa, yksäreillä Espoon Kartano, Kilo, Tampaja, Stall Eqvus, ja muutama muu pienempi paikka. Niin ja leireillä Perniö ja Rilax.

Korkein hyppäämäsi este? 
120cm? Ei olla kaikkea niin tarkkaan mitattu. :D

Mp Dumi? Plussat ja miinukset?
Kerron nyt siis ridakoulupuolesta. Plussana ainakin kivat hepat, maneesi (lämmin ja hiljanen, koska siellä on hyvät tiivisteet), tuntien monipuolisuus (riippuu tietenkin mille tunnille menee, mutta ne millä oon ollu), miinuksia ehkä pitkä matka maneesille, pienehkö se yläkenttä, tallissa kapeat käytävät ja ovi. Niin ja ei ehkä huippuyhteydet julkisilla, mutta oon onneksi saanut kyydin aina. Mutta enhän mä siellä ole käynyt kun muutaman kerran, mutta tällasia jäänyt mieleen!

Millä talleilla haluaisit käydä tutustumassa?
Primuksella ja Billnäsissä varmaanki.

Miksi lepuski? 
En oikeen tiiä. :D Sinne menin heti ekana, koska äiti oli tosiaan ratsastanu aiemmin ja sinne jäin.

Kuinka monta kertaa viikossa käyt tallilla? Mikä olis ihanne? 
About neljä? Se on ihan sopiva määrä, kerkee vähän muutakin tehä.

Minkälaisesta valmennustyylistä tykkäät? 
Vaativasta, mutta semmosesta jota oikeasti kiinnostaa sun tekeminen. Tarviin hyvän motivaattorin, muttei kuitenkaan semmosta ahdistavaa, koska inhoon jos on tuntematon valmentaja, jonka silmien alla mulla sitten menee kaikki pieleen ja se kuvittelee mun olevan ihan surkea.

Audan plussat ja miinukset? (vaik kolme molempii) 
Plussat ainakin sen rehellisyys esteillä! Sekä monipuolisuus, sopii oikeestaan kaikkiin lajeihin, ja totta kai se että se on sulonen. :3 Miinuksina sen yliherkkyys tiettyihin juttuihin, vaikka toki hyvä, että kertoo jos ratsastaja istuu vähän vinossa tms, mutta vois se ehkä pikkasen enemmän sitä sietää. Se, ettei se siedä seistä paikallaan. On muuten tosi turhauttavaa kisapaikalla hyppiä pystyyn ja pyöriä ympyrää oottaessa vuoroa tai seistessä palkintojen jaossa... Onneksi ei vaikuta suorituksiin, siellä sitten tykitetään. ;) Ja sen lastausongelma! Siitä toivottavasti päästäisiin eroon, mutta ainakin viimeksi kun ite traikkuun lastasin niin tuloksena lähes-murtunut sormi, joten ei kiva... Toki nyt on kehittyny, kun ollaan sitä harjoteltu ja viimeksi kuulemma meni hyvin traikkuun. :)

Suosikki ratsastusvaruste? 
En oikeen tiiä. :D Varmaan oikeesti kouluraippa (jos ei lasketa että se on kadoksissa tällä hetkellä..), koska mun kaikki muut varusteet on aika heikossa hapessa tai muuten vaan epämukavia..

Miten kauan sun tallimatkat kestää? 
Lepuskiin autolla about vartin, bussilla 45-60min. Audalle bussilla tunnin verran, vähän päälle ja autolla noin puolisen tuntia.

MUUT

Lempiruoka? 
En tosiaan tiiä. :D Kirjolohikiusaus?

Lempiväri?
Limenvihree!

Mihin lukioihin aiot hakea?
Etelä-Tapiolaan, muista vaihtoehdoista ei niin väliä. Heitän varmaa jotai lähilukioita, Tapiola, E-lahti?

Mikä on salainen haaveesi? 
Näitähän riittää ;) Mähän tein joskus sen Little dreams postauksen, olisko kiinnostusta toiseen osaan?

Lempiurheilulaji (ratsastuksen jälkeen/lisäksi)? 
Jousiammunta tai laskettelu

Ootko harrastanut koskaan mitään ratsastuksen lisäksi?
Oonhan mä kaikenlaista. :D Telinevoimistelua, uintia, musikaalitanssia, showtanssia, sekä hieman epävirallisemmin salilla käyntiä yms. Ei kyllä pitkään aikaan ole ollut toista vakkariharrastusta, ei vaan aika tai innostus riitä.

Keiden kaikkien bändien/artistien keikoilla oot käynyt? Ketkä/kenet haluaisit vielä nähdä? 
Antti Tuiskun joskus kun olin ehkä 8v. :'D Sitte no WKND ja Cheekin keikka, enpä oo kauheesti kierrellyt. Mutta ens kesänä 1D ♥ Haluaisin nähä kans Adam Lambertin, Maroon 5:n, Union J:n, jotain tämmösiä?

Seuraatko urheilua? Jos niin mitä lajia, ja mitä joukkuetta kannatat? 
Todellakin, ahkera penkkiurheilija ilmottautuu. :D Seuraan siis fudista melko ahkerasti, lempijoukkueet (melkeen joka maan sarjasta, haha) Real Madrid (ehdottomasti ykkönen), Chelsea, Bayern München, Arsenal, Milan ja Atletico Madrid. Sitte seuraan kans ahkerasti mäkihyppyä ja tietenkin kannatan Suomen (tällä hetkellä umpisurkeaa) joukkuetta, (vähän isänmaallisuutta!) ja sitten esimerkiksi Saksaa. Niin ja kattelen usein kaikenlaista urheilua mitä nyt teeveestä sattuu tulemaan...

Paras muisto viime vuodelta? 
Viime vuoden muistosta kirjotin paljonkin postauksia, tossa yks: linkki.

Unelma-ammatti? Miksi? 
Jonkunlainen asianajaja. En oikeen tiiä, se vaan on aina ollut haaveena. Se olis kiehtovaa, ja haluun ehdottomasti jonkun toimistohomman.

Top 10 elokuvat? 
Tosi vaikee muuten listata! Tällä hetkellä varmaankin nämä: The Maze Runner, The Great Gatsby, The Host, Luukaupunki, The Red Riding Hood, Rush, The Other Woman, If I Stay, Superman: Superman returns (hahaha, ihan huippu :D), Walking on Sunshine (tässä tuli jo kymmenen, mutta pakko listata enemmän), Now You See Me, Thor: The Dark World, Hundraåringen som klev ut genom fönstret och försvann. Okeiokei, ehkä siinä ole kaikki... Melkeen...

Top 5 blogit? 
Kaverien blogeista moni olis päätynyt tähän, mutta jos nyt tällä kertaa laittaisin jotain muita:
Ohjastuntumalla
Rockin' With Pix
My Real Life
Arpakuutiollinen onnea
Closer to the edge

Tän hetkiset top3 matkakohdetta mis oot ollu? 
Pariisi ehdoton ykkönen! Varmaan Thaimaan Pattaya toisena, kolmas Kanada. :)

Montako tuntii käytät viikossa blogiin? 
Riippuu ihan monta postausta teen. Yhteen postaukseen menee se 1-2h kenties joskus enemmänkin, että jos teen vaikka pari kolme postausta niin siihen kuluu sitten jonkun verran. Ulkoasun muokkaukset ynnä muut vie sitten oman aikansa.

Jos saisit 500€ ja se pitäis käyttää viikossa mihin käyttäisit sen XD? 
Menisin valmennukseen ja kisoihin jos sillon olis semmoset; kampaajaan, hierontaan ja ruokaan. Eiköhän se siinä kuluis!

Jäikö jotain kysyttävää? :)

Kolmen hevosen päivä

...ja kyllä tuntuu!

Keskiviikkona (eilen) oli siis kolme ratsastusta: ensiksi Auda, sitten oma koulutunti Darialla ja illalla vielä estetunti Jollylla. Eikä yksikään kyllä päästänyt mua helpolla!

Audasta ei materiaalia, joten kummosempaa tekstiäkään jaksa kirjoittaa; alussa varsinkin halusin painottaa suoruutta, joka tuntuu Audalle olevan välillä haastavaa ja hakusessa. Menin ravipuomeja jonkun verran ja niillä se oli kiva. Lopussa huomasi, että tehty työ kannatti, sillä siitä tuli oikein mukava ratsastaa ja pysyi puomeillakin joten kuten avuilla. Yleensähän se puomin/esteen nähdessään unohtaa koko ratsastajan ja viipottaa vaan menemään, joten sen avuilla pitäminen on tosiaan saavutus. Kuten jo tulikin esille, Auda siis parani loppua kohden paljon ja vaikutti ajoittain tosi hyvältä. Se on tuolla Keisarinmäessä ollut omasta mielestäni tosi hyvä ratsastaa, tai ainakaan vielä (*koputtaa puuta*) ei ole tullut yhtäkään epätoivoista hetkeä. Toivotaan että jatkuu samalla linjalla!

Darian kanssa sen sijaan ratsastus ei ole niin paljon urheilua, lähinnä mahdollisimman tasaisena olemista. Tunnilla menimme jälleen uran sisäpuolella, asettaen ulos ja sisään. Daria oli tosi erilainen tällä kertaa - oikea tuntui olevan se paljon vaikeampi puoli, vaikka se on aiemmin ollut se selkeästi helpompi. Vasen laukkakaan ei ollut yhtään niin mahdoton vaan pikemminkin varsin sujuvaa, kunhan muistin olla irti siitä sisäohjasta. Teimme vielä muutamia laukannostoja, jotka vähän epäilytti ton kanssa. :D Vasemmalle tuli aika monta nostoa ristilaukkaan tai väärään, koska Daria painoi tosi pahasti sisälle. Loppujen lopuksi, kun malton keskittyä suoruuteen ja siihen, että pidätteet meni kunnolla läpi, niin tuli ihan siedettäviäkin nostoja! Oikealle nousi usein miten kyllä ihan oikea laukka, mutta siitä se sitten aina sinkasi tuhatta ja sataa, joten laukka ei ollut kovinkaan siistiä.



Loppuun teimme vielä parit pysähdykset, jotka ei onnistuneet tällä kertaa yhtä hyvin (mikä ei ollut hyvä viime kerrallakaan). Daria tosin alkoi jo väsyä ja sen huomasi, mutta olisi sieltä saanut paremmalla keskittymisellä ihan hyviäkin pysähdyksiä, ehkä ensi kerralla sitten!

Lyhyt videopätkä tästä tunnista, kun kuvaaja ei kerennyt olla kun hetken!


Sitten vielä illan viimeinen ratsastus kahdekasta yhdeksään; Jollyn kanssa estetunti! Heti alusta asti Jolly oli jännittynyt kuin viulun kieli. Ohjat käteen ottaessa se tuli niin pyöreäksi ja kantoi itseään, etten ikinä ollut tuntenut sitä noin mageena. Se fiilis! Ravissakin vielä eka pari kierrosta se oli niin magee, ettei mitään rajaa. Siinä jossain vaiheessa paketti sitten lössähti, mutta ainakin sain kokea ton hienon tunteen! Laukassa Jolly vei mua ihan 100-0, en ollut ikinä tuntenut sitä noin voimakkaaksi ja villiksi. Kaveri oli ilmeisesti ihan innoissaan jälleen hyppäämisestä. :'D Mutta tosiaan oli siinä pitelemistä ja ekaa kertaa ikinä tunsin, kuinka se oikeasti riistäytyi mun käsistä ja sain pidätellä sitä kyllä aikamoisin saksalaisin ottein, että sain rauhoitettua.

Eikä helpottanut kyllä ekassa tehtävässäkään (ympyrällä ristikkoja), vaan edelleen sain kaikin voimin pidellä sitä. Joka kerta esteen nähdessä Jolly lähti kiitämään ja opettajankin ainoat ohjeet oli lähinnä "jäitä hattuun". :D Yritys oli ainakin kova, mutta tulokset ei ihan niin kovia... Voimaa siitä eläimestä lähti kun pienestä traktorista! Jossain vaiheessa alko tulla ihan siedettäviä hyppyjä, vaikka selkään Jolly ei tuntunut kyllä yhtään rauhoittuneen. Seuraavassa tehtävässä (vino hyppy, kaareva linja ja vino hyppy) Jolly oli yhtäkkiä täysin normaali itsensä. Näinpä en tajunnut linjalle pitää sitä, koska kaikki tuntui yhtäkkiä niin helpolta ja jäin sinne ihan tyytyväisesti vaan leijumaan. Siihen jäikin kyllä kaikki helppous!

Jo seuraavassa tehtävässä (samanlainen kuin edellinen, mutta toisella linjalla) Jolly oli taas tosi villinä ja itse sössin ihan huolella koko tehtävän. Vino hyppy - ihan ok, linja - hups. Jo linjan ekalle esteelle tultiin vinossa ja sitten kääntäminen kaarelle ei ollutkaan niin itsestäänselvyys. Liian raju pidäte, hevonen pomppaa paikallaan ja sitten päätän itse pysäyttää sen sen sijaan, että lähtisin uhkarohkeaan hyppy-yritykseen. Tosiaan täysin oma vika, mutta seuraavalla kerralla sain hyvin korjattua sen.



Lopuksi tulimme vielä kaikki nuo yhdistettynä radaksi, eikä kyllä ollut helppoa...! Eka vino hyppy onnistu superhyvin, maltoin vihdoin odottaa sen sijaan, että päästäisin sen vaan tyytyväisenä menemään. Tosin siinä jäi sitten väärä laukka ja laukan korjailuun meni turhaa säheltämistä. Linjan eka hyppy oli hyvä, siinä välissä jäin liikaa kädellä pitämään, mutta onneksi tokakin hyppy oli ihan onnistunut. Siitä olikin sitten pitkä matka seuraavalle, ja sillä pitkällä sivulla Jolly lähti taas ihan hanskasta. Sain sen melkein kiinni ennen seuraavaa estettä, mutta kuitenkin ajauduttiin liian lähelle ja puomi tuli alas. Kaari ei ollut ihan sujuva, mutta toinenkin hyppy oli ihan hyvä. Enää ei ollut oikein voimaa pidellä sitä ja siksi viimeselle ristikolle ajatukset oli sitä luokkaa että apua toivottavasti selvitään, ja hypystä tulikin vähän erikoinen. :D Semmonen tunti tällä kertaa!



Tosiaan alas tullessa mun jalat kirjaimellisesti tärisi, ja kädet tuntu ihan voimattomilta. Eikä kyllä tänäänkään mitään kuntoilua pysty harrastamaan, mutta jonkinlaista kehonhuoltoa pitäisi kyllä kokeilla, koska kaikki paikat ihan jumissa. Tämä päivä olikin kyllä pyhitetty lepopäiväksi, jonka käytin äikän tutkielman tekemiseen..

Mites teidän lomat on sujuneet? :)

Viisitoista uutta ongelmaa

Jotenkin motivaatio tähän bloggaukseen on tosi alhaalla... Tuntuu, ettei ole mitään mistä kirjoittaa. Tunnit kuluu aika samalla kaavalla ja mitään suurempaa ei ole vähään aikaan luvassa. Jos olisi parempi varmuus tulevaisuudesta, voisin kenties olla hieman enemmän innoissani, mutta vielä on vähän epävarmaa moni asia. Kauhea hinku on kuitenkin hyppäämään, ja ajattelinkin ilmoittautua ensi viikon estevalmennukseen tällein pitkästä aikaa! Audallakin pääsen viikonloppuna luultavasti testaaman nuo Keisarinmäen esteet, haha. :D

Keskiviikkona (eilen) mulla oli kuitenkin taas oma tunti, jonne sain Darian. Alusta asti Daria oli vähän rauhallisempi eikä mennyt sitä kymmentä minuuttia rauhotteiluihin, mutta muuten se oli tosi paljon vaikeampi. Tai sitten sitä vaan ei enää tyytynyt yhtä vähään ja kun se yksi ongelma on selätetty, niin löytyy viisitoista uutta. Sitähän se ratsastus kai on? Ikuista virheiden viilausta. :'D

Menimme alkuun uran sisäpuolella, tehden voltit molempien pitkien sivujen loppuihin. Ongelma oli tosiaan sen suoruus ja varsinkin volteilla lähti ulkolapa painamaan ulos. Uralla sitten mentiinkin vähintään kolmella uralla sen oikeoppisen kahden sijasta.. Siis ihan suoraa uraa. Sitten kun lähdin korjaamaan asiaa, niin hevonen jännittyy superpaljon, eikä suoristumisesta ole tietoakaan. Hankalaaaa...



Laukkaa otettiin vaan oikeaan kierrokseen, mikä oli toisaalta helpotus (se on ehdottomasti se helpompi puoli), mutta toisaalta olisi ollut kiva työstää molempia puolia. Laukka oli ehdottomasti vaikeampaa tällä kertaa, en oikein tiedä miksi. En saanut Dariaa yhtään niin helposti pidätettyä, vaan jäin roikkumaan ohjasta ja se tietenkin veti kaksi kertaa yhtä kovaa takaisin. Tuli hyviä hetkiä, muttei sellaista lopullista hyvää pätkää, johon olisi ollut kiva lopettaa. En päässyt siihen "työstä vapaasti"-moodiin, vaan se jäi siihen hyvä/huono -moodiin. Noh, ehkä ensi kerralla?

Laukan jälkeen otimme vielä pysähdyksiä, jotka olikin varsin hienoja. :D Jo käynnissä Daria veti vastaan tosi paljon, ja pysähdykset oli sitä karmeampia, mitä enemmän otin kädellä. Sitten kun muistin pidättää enemmän istunnalla ja jättää käden vähemmälle, tuli pysähdyksistä paljon parempia. Ei kyllä ollut helppo juttu kummallekaan! Tosiaan omaan piikkiin voi kyllä laittaa ne kauheimmat... Ravista pysähdykset olikin sitten vielä hienompia, mutta kyllä sieltä pari ihan ookoota (kuten tuo alla oleva kuva) tuli. Siitä se lähtee!

Ihmettelen suuresti, että ne pysähdykset oli näinkin tasajalkaisia ja siistejä lopputulokseltaan...!

Hienoista kuvista kiitokset Jenni E.!

Tosiaan niskat oli kyllä aika kipeät tänään aamulla, koska olin tosiaan lyönyt mun pään aika rajusti lattiaan liikkatunnilla kaatuessani. Vähän kriittinen olin oman tilani suhteen, mutta hengissä ollaan vielä, eikä tullut mitään hedaria (jota mulla ei kyllä koskaan ole ollut, että olisin varmaan huomannut) tai oksentelua, että kai aivotärähdyksen ja aivoverenvuodon voi sulkea pois laskuista? Mutta tosiaan taisin reväyttää mun niskan siinä ja illalla varsinkin ridan jälkeen huomasin, että sattu niskaan ja erityisesti kaulan lihaksiin pään liikuttaminen. Tänään vähän sama olo, että ei tuo ratsastus siihen ainakaan auttanut, mutta onneksi ei mitään pahempaa, ja tää menee luultavasti ohi aika nopeasti! :)

Mitäs pidit tämmösestä lyhkäsemmästä postauksesta?

Uudella tallilla

Nyt oon tosiaan kerennyt käydä tuolla uudella tallilla parikin kertaa ja Auda on käyttäytynyt tosi hyvin! Verrattuna sen viimekertaiseen muuttoon, sillonhan se oli parikin viikkoa melko hermoheikkona.. :D Toki nyt oon mennyt vaan maneesissa, ettei ole niin paljon ulkoisia häiriötekijöitäkään ollut, mutta hyvähän se näinkin totutella!

Oon siis mennyt (vaihteeksi) ihan perusjuttuja ja Auda on toiminut varsinkin vasemmalle tosi kivasti! Oikeaan suuntaan on ollut enemmän vaikeuksia, ei ole meinannut tulla sieltä oikeastaan ollenkaan läpi. Loppua kohden kuitenkin parani molemmilla kerroilla huomattavasti ja alkoi tuntumaan molemmille puolille tasasemmalta. Laukassa Auda oli rauhallinen, joten yritin saada aikaiseksi tasapainoisia voltteja, koska varsin usein laukkavoltit menee siihen, että se kaatuu kun vene sisäpohjetta vasten. ja kaahaa koko voltin läpi. Niinpä tässä rauhallisemmassa laukassa ja ulkoapujen muistuessa tuli vähän parempaa jälkeä. Ihan pienillä volteilla heppa tippu helposti raville, kun unohdin pohkeen. Pikkuhiljaa! Nyt unelmoin kyllä kouluvalmennuksesta, jos vaan saataisi se koulusatulakin takaisin...

Oma istunta oli varsinkin lauantaina kyllä ihan karmiva... Pistetään osa estesatulan piikkiin! Kaikki loput menee kyllä ihan mun syyksi, mä vaan liian helposti luovutan ja annan Audan vääntää mut ties mihinkä ihmeellisiin asentoihin (= etukönöön). Pitäisi vaan jaksaa istua, mutta on se vaan vaikeeta..! Lauantaina tuli juuri juteltua asiasta mun kuvaajan Ronjan kanssa, että mulla ei oikeestaan oo koskaan ollut mitään isoa ongelmaa istunnassa, aina on ollut semmosta pientä vaihtelevaa korjattavaa siellä täällä - etukönö, kädet seikkailee, jalka liian takana, jalka liian edessä, takakeno, katse, tms, ja nyt voisin sanoa että toi keskivartalon tuki puuttuu. Jaksa istua. Ehkä pitäis sinne salillekin tässä joku päivä taas raahautua ja kohottaa tota selkeästi romahtanutta kuntoa...? :D

Siis mikä on tämä istunta... Voishan sitä vaikka samantien halata tota kaulaa ja porata katseen pohjasta läpi..

Että sellasta tällä kertaa, kiva kun oli taas julkaisukelpoisia kuviakin! Palvon maneesia, siellä saa hyviä kuvia, vaikka olis vähän pimeempääkin, halleluujaa. Ja sitten ihan nyt tällein sivuhuomautuksena, oon innostunut jälleen kuvien muokkaamisesta ja kuvaamisesta ihan mielettömästi, varsinkin kun keksin uusia työkaluja Gimpissä (horisontin suoristus, kloonaus ja maskin epäterävöittäminen)! Sitten kun löytyis vielä jotain kuvattavaa... :D Nyt talvisin ei oikein tule otettua kuvia, kun ei ole kisoja tai ulkona valosaa. Jotain ideoita?

Hyvin alkeellinen muokkaus, en jaksanut tähän niinkään panostaa.. Esimerkkinä kuitenkin näistä uusista toiminnoista, joita keksin käyttää :D Toi kloonaus on kyllä maailman kätevin, ehdottomasti helpompi kun aiempi tapa, jolla oon kohteita poistanut. 

Tehoestevalkassa pitkästä aikaa

Tähän tehoestevalkkaryhmäänhän mä pääsin (ainakin omasta mielestäni) yllättäen, koska oletin, etten siihen enää uudestaan mahtuisi, mutta toisinpa vaan kävi! Ryhmässä tosiaan minä ja sennut, haha. :D En poniryhmään (jossa on siis enemmän oman ikäsiä) oikein olisi soveltunut, kun näillä isommilla hepoilla hyppään. Mutta tosiaan tammikuun kerta multa jäi välistä koulun takia, mutta nyt sitten pääsin. Sain ratsuksi Jollyn, ja vähän epäilytti että mitenköhän hukassa me tällä kertaa ollaan, kun en ollut sillä yli kahteen kuukauteen mennyt.

Alku sujui yllättävän hyvin - käynnissä Jolly rentoutu kivasti, ravissa ja laukassa se meni rauhassa. Ei ehkä rentoutuneesti, mutta ei myöskään tykittänyt tuhatta ja sataa. Ensimmäinen tehtävä oli puomeilla, eli mentiin pareittain putkeen ravipuomit kentän keskellä - käännös vasemmalle, laukkapuomit, ravipuomit jälleen ja käännös oikealle - ristikko laukassa. Yllätyin miten hyvin Jolly suoriutu tästä! Se oli tosi rauhallinen, tuli joka kerta hyvin raviin ja hyppäsi ristikonkin epäröimättä. Kerta kerralta se parani ja ravinkin tahti pysyi rauhallisena parin toiston jälkeen. Huippu-Jolly!

Toiseen suuntaan sama homma - no problems! Jotain omia säätöjä siellä tapahtui niillä laukkapuomeilla, muttei sen enempää. Jes! Tauko ei näkynyt tässä tehtävässä ollenkaan. Seuraava tehtävä olikin sitten vaikeampi - pysty, jumppa (kavaletti - ristikko - kavaletti) - okseri - jumppa toisesta suunnasta. Ekalla esteellä jäin liikaa kädellä kiinni, liike pysähtyy ja sitten tuleekin eteen kauhistuttava lumen kuorruttama kavaletti. Jolly pysähtyy järkyttyneesti. Uusi yritys - päästään jotenkin(??) yli kavaletista, mutta ristikolla oltaisiin menty tolppaa päin, joten käännänpä hätäisesti ohi. Kolmannella kerralla (kun ristikko oli laskettu puomiksi) päästiin yli kaikista vähän jännittyneesti, mutta yli kuitenkin! Siinä olikin sitten päivän kieltelykiintiö täynnä ja muut esteet Jolly hyppäsikin. Okserilla tuli vähän iso hyppy ja jäin ite pikkasen kädellä jälkeen (kuten melkein kaikissa hypyissä, se käsi ei vaan lähtenyt sinne korviin niin kun yleensä). Tähän toiseen suuntaan jumppa oli paljon helpompi ja mentiin ihan sujuvasti yli.

Esimerkki: Älä hyppää kavalettia näin... :D Kattokaa nyt sen jalkoja ?!

Voimaa tässä eläimessä on!

Samaa tehtävää jatkoin siis vielä kaksi kierrosta, jotka menivät ihan sujuvasti. Jotain kämmejä tuli siellä jumpalla, tultiin vähän ravista ja tultiin kavaletit etujalkojen välissä, mutta niin kauan kun ratsastaja on menossa esteen yli Jollyn kanssa, niin sekin menee. Ei se sen enempää rohkasua tarvi, mutta jos ratsastaja miettii, että mennäänkö, niin sitten miettii sekin. Ihan niin kuin kävi siellä lumisella kavaletilla ekalla kerralla, en ollu enää varma ollaanko me menossa tosta yli vai ei ja ei ollut Jollykaan. Ei siis kyllä pelasta tollasissa jutuissa, mutta hyppää kyllä aika lailla mistä vaan askeleesta. :D

Lopuksi tultiin vielä se pysty ja okseri vähän isompana. Pystylle hyppy lähti tosi vinossa, kun en saanut heppaa käännettyä ja suoristettua, joten laskeuduttiin väärässä laukassa. Siinä olikin kyllä sitten koko kierros aikaa korjata, että ei sen puoleen! Okserille tuli ihan hyvä hyppy, vähän kolahti puomi, mutta mitäs pieniä! Jolly lähti rohkeasti hyppyihin ja yllätyin, ettei se jännittänyt näitä kunnon esteitä ollenkaan, ne sujui varsin hyvin. Hieno Jolly, toivottavasti pääsen vähän nopeammin kun kuukauden päästä sillä taas uudestaan!

Tunnilla en huomannut uupumusta, mutta sen jälkeen mulla oli fiilis, että olisin juossut vähintäänkin puolimaratonin. :D Vielä tänäänkin tuntuu vähän tossa oikean käden olkapään seuduilla, on se aika voimakas hevonen! Mutta treeniä, treeniä, en mä helpolla pääse tällä hetkellä minkään hepan kanssa. :'D

Rauhallinen villiheppa

...nimittäin Daria! /Lisätty video

Pääsin omalle tunnille tohon keskiviikon neljästä viiteen ja ensimmäiseksi ratsuksi (ihan odotetustikin) osottautui Daria. Olinhan mä siihen tyytyväinen, Daria on just semmonen kiva, että siinä on haastetta, ja villiäkin puolta, mutta myös paaljon potentiaalia! Lisää kokemusta tämmösistä nuorista haastavemmista hevosista, eikä unohdeta kokoa, onhan Dariakin varmaan sadanseitsemänkymmenen paikkeilla. :D

Tunnilla mentiin onneksi suht yksinkertaisella - ympyrällä, kolmikaarista ja sitten semmosta laukkatehtävää, josta kerron myöhemmin lisää. Mutta tosiaan, alussa Daria oli tosi hätänen, eikä millään meinannut edes käynnissä pysyä. Ravissa sen sijaan lähti juoksemaan pää taivaissa ihan selättömänä, en oo varmaan ikinä tuntenut, että hevosen selkä on oikeesti noin alhaalla. Siitä lähdin sitten rentouttamaan sitä ajatuksella, että se odottaa mua. Kesti ehkä ensimmäiset kymmenen minuuttia, että touhuun alkoi tulla jotain järkeä. Loppujen lopuksi sainkin oikealle raviin tosi rennon muodon ja hyvän, rauhallisen tahdin. Harmittavasti piti sitten ottaa käyntiin ja antaa venyttää, koska sen aikana tää rentous vähän katosi.

Sitten otettiin laukkaa ympyrällä oikeaan kierrokseen. Huhhuh, se alku... Heppa sinkasee ties mihin ja ite roikuin molemmissa ohjissa ja sitten se tietenkin vetää takaisin samalla voimalla. Opettajalta tuli hyviä neuvoja ja aloin itekin enemmän ymmärtämään tätä hevosta. Koin tosiaan pienehkön valaistumisen! Syynä sen pään heilutteluun ja vastusteluun johtu siis heikosta takaosasta, sillä joka kerta kun jäin vähänkään kiinni sisäohjaan, se takajalka rajottu, jollon tuli vastustelut. Herkkä hevonen tämän suhteen, niinpä heitin ohjan lähes löysäksi saadakseni sen rentoutumaan. Sieltä se vähitellen tuli läpi ja vihdoin pystyin ottamaan enemmänkin sisäohjalla ja siitähän tuli tosi kiva! Laukan tahti tosin oli aika kiireinen ja vauhti vähän turhankin luja, mutta se tippui niin helposti raviin, että annoin sen päästä vähän helpolla ja mentiin sitten lujempaa. Mutta olin tosiaan varsin tyytyväinen tohon laukkaosuuteen sitten, viime kerralla korvauksella se oli jotain ihan karseeta.

Tää kuva on hyvin epäedustava, mutta ideana siis päätä vähän eteen-alas, saadaan selkää vahvistettua!

Laukka vasempaan kierrokseen tehtiin siis semmosella tehtävällä, joka mulla meni eka vähän ohi, kun muut oli tehny jo viime kerralla, jollon en ollu. Mutta tosiaan piti tehdä siis pääty-ympyrä harjotusravissa (kevensin joka kerta), nostaa laukka pisteessä I (nostin vähän omia aikojani), laukata ympyrä loppuun (vaihdoin vääriksi nostetut laukat), tehdä pitkällä sivulla keskilaukkaa (ehei, mä vaan toivoin pysyväni laukassa ja itse asiassa unohin että se oli edes tehtävänä :D), sitten harjotuslaukkaan ja harjotusraviin (joka tuli suht pisteessä aina). Siinä olikin tiivistettynä jo se, miten meillä meni! Tosiaan sain vähän vapauksia tän tehtävän kanssa, koska toi vasen kierros on tolle ihan mielettömän vaikea (jos oikea oli tuntunut vaikealta, nii tää oli sitten mahdoton), ja melkein kaikilla kerroilla (lukuunottamatta yhtä!!) nousi väärä laukka kivojen loikkien kera. Ite en edes huomannut, mutta myöhemmin tuli ilmi, että se kuulemma näytti siltä, että loikkaa näkymättömän esteen yli? :D Noh, mutta ihan hyvin me päästiin laukkaamaan kuitenkin ja se vika kerta oli ehdottomasti paras. Nosto tuli (melkein) pisteessä, vieläpä ihan se vasen laukka, ja päästiin suht rennolla laukalla tehtävä loppuun. Jee!

Siinä olikin sitten tunti ohi, ainakin omasta mielestä meni mielettömän nopeasti! Mutta kyllä mä tosta Dariasta tykkään (vaikkei se esimerkiksi Dresmanin tasolle yllä), se on just sellanen mulle tehty hevonen: vähän villi ja virma, mutta mun maagisilla rauhotuskyvyillä sekin menee siististi. Vannon, että niillä maagisilla rauhotuskyvyillä oli taas tänään jotain tekemistä pelissä, koska se rauhottu sitten kuitenkin tosi hyvin ja odotti mua hyvin. :D Hyötyä siitäkin kyvystä!

Auda kuulumisia

Musta onkin kuulunut aika vähän tän vuoden puolella, ai miten niin ryhdyn panostamaan blogiin enemmän... Mutta eipä hätää, joskos nyt helmikuu olisikin se odotettu uusi alku, pääsen takaisin omalle tunnille ja hyppäämäänkin. Auda sen sijaan muutti eilen uudelle tallille takaisin Nuuksioon, nyt helpottuu vähän sekin puoli, kun pääsen taas itse tallille kulkemaan. Huomenna menenkin sinne ensimmäistä kertaa kokeilemaan, katotaan saanko jotain matskua sieltä!

Mutta palataanpa nyt viimeisimpään kuukauteen... Audalla olen tosiaan mennyt tavallisesti kaksi kertaa viikossa, mutta matskua on vaan parilta kerralta. Kerran olen päässyt hyppäämään, menin samanlaista käännöstehtävää kun mitä oltiin estevalkassa menty ja sitten tavallista jumppasarjaa. Auda ei tuntunut hyppäävän yhtään niin rennosti, kun mitä yleensä, mutta tuli sieltä kuitenkin pari semmosta hyvää hyppyä. Ongelmakohdat oli mun oma mukautuminen, omg, ihan jäätävää. Häiritsen hevosta varmaan joka hypyssä ja alastuloissa jalka lentää taakse ja rojahdan kaulalle. Cajus olis ollu kauhuissaan. :D Mutta tosiaan, hyppytauko ei ollut tehnyt kovin hyvää, joten sen piikkiin voisi laittaa osan omista kämmäilyistä. Toinen ongelmakohta oli ehdottomasti toi laukka, joka jää ihan pohkeen taakse jännittyneenä. Näihin kiinnitän huomiota ensi kerralla. Estevalmennus olis kans kiva juttu...! Eniten tuolta lähtemisessä mua harmittaa se, etten enää noihin Mikon valmennuksiin pääse. :( Se oli mun mielestä tosi hyvä valmentaja ja noi kaks valmennusta missä kerkesin käydä, oli ihan huippuja ja tosta olis ollu niin mahtava jatkaa. Noh, ehkä joku kerta jaksetaan traikulla lähteä sinne ajamaan...?

Koulupuolella en ole mitään erityisempää työstänyt, olen mennyt paljon ympyrällä (kuten tavallista), mutta myös suoraa uraa, siirtymisiä, väistöjä, puomeja, etuosakäännöksiä, oikeestaan ihan kaikkea mitä on sattunut tulemaan mieleen. Videota ei oo kauheesti ollu ku akku ollu joka kerta lopussa (unohin ladata, fiksu :D), tolta 23.12. kerralta oli vähän enemmän sitten. Eli jotain julkasematonta pätkää vaan!

Semmosia kuulumisia, pikasesti tällä kertaa. Tällä viikolla onkin sitten paljon ratsastelua; huomenna Audalle, keskiviikko oma koulutunti, torstai tehoestevalkka ja lauantaina taas Audalle. Enköhän mä jostain kerrasta saa jotain kasaan!